Albania 2024

 

Näkymä hotellimme Ylli Detit parvekkeelta Durresin keskustaan päin.

Nykyään on helppo lähteä matkaan, kun ei isoille lapsille tarvitse pakkailla mukaan viihdykettä. He jopa pakkaavat itse laukkunsa. Lomamme oli nyt ensimmäistä kertaa vajaalla perhekokoonpanolla (vain tytöt 12v. ja 16v). Poikamme vielä jäi lopettelemaan armeijanpalvelusta ja on muutoinkin ilmoittanut että hän ei enää kanssamme matkoille lähde :)

Tällä kertaa lomamme suuntautui kahdeksi viikoksi Albaniaan. Tukikohtamme oli Durresissa ja hotellimme Ylli Detit. Matka oli varattu Tui:n kautta, mutta käytännössä emme heidän palveluitaan muutoin tarvinneet.

Pilkon tämänkin lomamme pätkiin, jotta yksi kirjoitus ei ole niin valtava pläjäys. Koskettakoot tämä Albaaniaan saapumista, ensimmäisiä päiviä ja yleisiä havaintoja. Iso painotus on reissuillamme ruuassa, juomissa ja nähtäviiksissä, joten niitä on luvassa.

Lentomme lähti tutun AirBalticin kuljettamana Hki-Vantaalta to 20.6.24 klo 10. Välilaskut teimme molempiin suuntiin Latviaan. Riika oli meille jo tuttu kaupunki ja kenttä. Laskeutuminen tuonne oli tosin ensimmäistä kertaa hankalaa. Jouduimme kokemaan koneen uudelleen ilmaan nostamisen. Saman olemme Samoksella joutuneet kokemaan. Tuo ei ole lentopelkoiselle mukava kokemus. Muutama ärräpää tuli suusta ja tyttäret katsoivat minua "Koita käyttäytyä äiti" -ilmeellä.  

Saavuimme Nënë Teresan (Äiti Teresan) kentälle Tiranaan iltapäivällä, lennon ollessa vähän myöhässä. Kentälle saapuminen toi hetkellisen shokkireaktion, väkeä kun oli niin paljon ja opasteita piti hetken etsiskellä. Passintarkastusten jälkeen siirryimme kaaottiseen terminaaliin ja matkalaukkujen tulohihnoille. Niissä opasteet olivat seinässä olevat pienet skriinit, joissa oli lentoyhtiön nimi tai logo.

Jotenkin väkimäärä ei kuvissa näytä niin valtavalta, mutta sitä se oli.

Mies nosti kentän automaatista ensimmäisen satsin lekejä, euroillakin Albaniassa saattaa pärjätä. Albanian lekejä ei saa maasta pois viedä, mutta en tiedä kuinka tuota valvotaan tai valvotaanko edes.

Vodafone myi mm. kentällä edullisia puhelinliittymiä 10€, joilla puhelimen olisi saanut näppärästi tuolla toimimaan. Albania kun ei ole EU-maa niin se toi uudenlaisia vivahteita matkustamiseen. Me pärjäilimme liittymiemme reissupaketeilla lasten kanssa ja itse käytin puhelinta vain Wifi-paikoissa. Rentoutus sekin.

Jäin nuorimman tyttäreni kanssa odottamaan matkalaukkujen kanssa sellaiseen +39 asteen helteeseen, että isäntä ja vanhempi tyttäristä hakisivat meidän automme vuokraamosta, Rent Motors. Odotusta tuli n. 2 tuntia, koska ruuhka vuokraamossa oli valtava. Saimme lopulta auton, joka osoittautui heti romuksi. Romuksi siten että moottorivalopaloi ja ajaessa tuntui kuin istuisimme tärykoneen kyydissä. Ilmastointikaan ei toiminut. Ajoimme auton takaisin ja työntekijä kävi kanssani sillä ajelulla. Vähän jännitti istua hänen kyydissään Tiranan ruuhkassa, hänen puhuessaan mekaanikon kanssa puhelimessa ja väliin myös minun.. Lopulta hän joutui minulle myöntämään, ettei auto kunnossa ole "Women is always right"! Niin, niinhän se on!

Saimme odotella lisää, mutta sentäs vuokraamon maksamana kahvia ja limsaa viereisestä kuppilasta. Hiki valui ja väsymys painoi. Silti meitä jaksoi asia vähän jo naurattaakin. Saimme kuitenkin hyvää palvelua ja useat pahoittelut. Lopulta meille tuotiin kaksikin vaihtoehtoa mistä saimme automme valita. Isäntä valitsi melko uuden, mutta pienemmän auton, jo pelkastään siksi, että on näppärämpi ajaa ruuhkissa. Vähän suretti vuokraamon henkilökunnan puolesta, kun he laukkujamme autoon mahduttivat, että mitenhän tuossa käy.. Automme oli Hyundain Venue ja ilmastointi toimi! Vuorkaus maksoi 2vko n. 800€. Meille oli uutta että täällä auto piti palauttaa paitsi tankattuna niin myös pestynä.

Matka Tiranasta Durresiin kesti noin puolituntia. Saimme esimakua miten maassa ajetaan. Ilmeisesti liikennesäännöt on, mutta niitä noudatetaan soveltaen. Rohkeimman oikeudella, pärjäsi monessa kohtaa. Poliisit tutkailivat lähinnä nopeutta, mutta paikallisten ohitettua heidät oli kaasujalka taas raskas. Minä en olisi tuolla ajanut ja piste! Tiet yllättivät kunnollaan. Olihan huonokuntoisiakin pätkiä, mutta emme kokeneet että mitenkään älyttömän huonokuntoisia.

Teitä osin myös kunnostettiin. Iso tie, jota pitkin Durresiin ajelimme, oli työn alla. Yhtäkkiä ei kanssaliikennettä ollut lainkaan ja yksisuuntaista, monikaistaista tietä vastaamme ajoi auto. Isäntä meinasi jo kääntyä pois, ajatellen meidän olevan väärässä paikassa. Silloin vierestä, jotain tasoituskonetta ajava työmies meille viittoili, että sinne vain ja mehän sitten jatkoimme. Sanoisin, että varsin ystävällistä turistien neuvontaa. 

Hotellimme Ylli Detit oli neljän tähden hotelli ja melko hieno sellainen. Hotelli löytyi helposti ja omasi oman parkkipaikan, mikä oli toisinaan melko täynnä. Varsinkin sunnuntaisin, jolloin saapui hotelliin paikallisia rantsupäivän viettoon. Työntekijät siirtelivät autoja kuin pelaten Tetristä. Avaimen sai jättää respaan, jolloin ei itse tarvinnut siirto-operaatioon osallistua.

Hotel Ylli detit.

Reception.

Näky aulasta parkkipaikalle.

Kerran jäi automme jumiin muiden autojen taa, emmekä sitä sieltä saaneet. Saimme hotellin omistajalta viinipullon lahjaksi ja pahoitteluksi tapahtuneesta.

Hotellin omistajan lahja meille.
Täytynee juoda hyvin ystävien kanssa. 

Huoneemme oli kakkoskerroksessa ja käsitti yhden huoneen pesuhuoneen lisäksi. Parveke kiersi kahdelle sivulle ja sieltä oli hienot maisemat. Meillä kuului hotellin hintaan aamupala, joten kokkailut jäivät tällä lomalla muutamiin voileipiin. Oma jääkaappi huoneessa oli. Kokemus tämäkin, yleensä olemme kokkailleet edes aamupalat itse. 

Huoneemme 201.

Erikoisuutena nenäliinat vessapaperina!

Maisemaa parvekkeelta.

Aamupalamme 

Pieniä vaihteluita oli tarjonnassa kahden viikon aikana.

Siivous oli joka päivä ja huomasimme että sänkyyn ei saanut unohtua vaatteita tms. jouduimme muutamaa tavaraa kysellä perään, että onkohan mennyt lakanapyykkiin.

Paikallista olutta, kyllä maistui!

Ensimmäinen ilta kului hotellin omassa ravintolassa syöden aivan loistavaa ruokaa ja uiden omassa rannassa Durresin rivieralla. Kaikki maksoivat 6300lekiä, mikä oli eniten reissullamme. Hintaa nosti tilaamamme valkoviinipullo. Totesimme, että vaikka hintataso on halpa, niin viinien hinnat eivät olleet niin edullisia.

Sale fish with vine and lemon.

Valkoviiniä kalan kanssa.

Saimme myös tutustua hotellin kingiin eli Kiki -koiraan.

Kiki kaipasi rapsutusta ja olisi halunnut herkkujakin.

Pe 21.6.24 eli juhannusaatto. Albaniassa juhannus ei tokikaan näkynyt, mutta suomesta saimme juhanuksen toivotuksia ja niitä itsekin kirjoitimme. Ensimmäistä kertaa jäi juhannuksena vietettävät perheemme olympialaiset väliin. Viime kesänä vielä onnistui ja ne pidettiin Espanjassa.

Aloitamme lomamme usein leväten, joten niin nytkin teimme. Kävimme uimassa altaalla ja omassa rannassa, missä omat rantapedit sai huoneennumerolla. Lämpö hipoi +36 asteessa eikä juurikaan tuullut. Ranta oli matala, joten pikkulapsille se oli ihanteellinen paikka. Simpukoita löytyi paljon. 

Altaamme. Aurinkopetejä ei sen ympärillä ollut.

Ranta oli pitkälle matala. Pari meduusaa näimme lomamme aikana.

Rentoutumiseen kuuvuivat myös kirjojen lukeminen ja korttien peluu sekä päiväunet. Päivällä kävimme syömässä viereisessä Babuu 2 ravintolassa. Kaksi pitsaa, gyros ja kebabia juomineen (olutta ja colaa) 2950lekeä eli noin 29€. Hyvää oli.

Babuu 2 tarjoili päivän ruokamme. Tuulahdus Kreikkaa ja Turkkia.

Kebab -kanaa.

Illalla kävelimme rantakatua syömään paikkaan nimeltä Vera. Söimme kanasalaatin parit bologneset ja äyriäispastaa ja maksoimme niistä juomineen 3350lek.

Ravintola Vera. Taustalla EM -jalkapalloa.

Isännän äyriäispasta. Katkaravut olivat parasta.

Jälkiruuaksi matkalla hotellinne muu väki söi pallojäätelöt. Yksi pallo maksoi yhden euron. Ei paha! Sopii hyvin jäätelön ystäville.

Rantakadulta.

Auringonkukka aurinkoisessa maassa.

Ilta saapui Durresin rivieralle.

Loma ei ole loma, jos ei liikkumaan pääse ja erilaisia paikkoja näe, joten kävimme useissa pikkukylissä sekä mm. Beratissa, Tiranassa, Ksamilissa, Sarandassa ja jopa Korfulla. Näistä siis tulossa seuraavissa kirjoituksissa.