Jo vuosi sitten alkoi suunnittelumme siitä, mihin tämän vuoden vaelluksemme suuntautuu. Myös vaelluskokoonpano hieman muuttui. Edelleen vakilähtijöinä olivat isäntä ja minä sekä ystävämme. Hänen puolisonsa nyt mukana ensikertalaisena. Alkusuunnitelmissa oli UKK:n kansallispuisto, mutta jotenkin seuruettamme ei tuo suunta (liian läheinen veli Venäjä) vallitsevassa maailman tilanteessa kiinnostanutkaan. Siispä valitsimme kohteeksi ikäänkuin jatkoa edellisvuoden Hetta-Pallas vaellukselle. Vuorossa oli Pallas-Ylläs ja noin 68km. Ihan hirvittävästi emme tästä vaelluksesta etukäteen tietoa löytäneet. Väli oli selkeästi vähemmän suosittu, eikä niin hurjia maisemia sisältävä. Aika äkkiä meille selvisi myös yhden lukemani blogin (Kokovartalokommando) "Räkkävaellus" -termi. Mäkäräiset, paarmat ja hyttyset olivat seuranamme koko matkan ajan ja näiden lisäksi tapasimme vain pari vaeltajaa sekä yhden metsähallituksen työntekijän. Ylläksen päässä toki alkoi olla pyöräilijöitä ja yksi hölkö