Albania 2024, Durres & Kavaje

Pari ensimmäistä päivää tuli vietettyä melko rauhallisissa merkeissä Durresin rivieralla hotelli Ylli Detitissä ja paikalla olo jo riitti.

Siellä Durresin kaupunki häämöttää.

Lauantaina 22.6.24 söimme aamupalat ja kävimme allasuinneilla. Sen jälkeen olimme valmiit lähtemään +39 asteen helteessä, ilmastoidulla autolla, kohti Durresin keskustaa.

Saimme automme maksulliselle parkkipaikalle 5€:n hintaan. Sillä sai pysäköidä koko päivän. 

Ensimmäisenä tepastelimme kohti rantaa ja Sfinksi -nimistä paikkaa, joka on ilmeisen suosittu mm. hääparien kuvaamispaikkana. Vieressä tönötti yksinäinen kalastaja jo ties kuinka monetta vuotta.

Taustalla näkyy Sfinksi.

Yksinäinen kalastaja.

Päätimme katsoa fb:n Albania ryhmän vinkkien perusteella pari paikkaa, mutta sitä ennen pysähdyimme leipomossa cappuccinolla ja jäätelöillä. Jäätelöpallot olivat alle euron ja cappuccino ei juuri enempää.

Leipomon herkkuja.

Halvat herkut.

Matkalla piipahdimme laukkukaupassa ja kuinka ollakaan löysin itselleni upean laukun!

Ja laukun lisäksi myös korvikset!

Suuntasimme kohti amfiteatteria. Lippujen hinnat eivät päätä pakottaneet. Nuorin pääsi ilmaiseksi, isommalta lapseltamme sisäänpääsy maksoi 90snt ja meiltä aikuisilta 3€. 

Kaunis katu amfiteatterin luo.

Historian siipien havinaa.

Paikoin amfiteatteri kärsi kosteudesta.

Jotain seisoi vielä tukevasti pystyssä.

Osittain kiviaines on jo rapistunut.

Satuimme saapumaan hyvissä ajoin nimittäin, kohta peräämme paikkaan tuli iso turistiryhmä.

Paikka ei vetänyt vertojaan Colosseumille, mutta vaikuttava se joka tapauksessa oli. Amfiteatteri on ollut hautautuneena maa-aineksen alle ja vasta viime vuosien aikana sitä on kaivettu esiin.

Kellarikerroksessa oli jonkin sortin kappeli tai kirkko. Alhaalla oli paljon viileämpää kuin ulkona. Yksi kulkukoira siellä tavattiin viilennystä hakemassa, tuskin hengellistä antia saamassa.

Kirkko tai kappeli. Maalauksia/mosaikkiseinää vielä jäljellä.

Vuosia ja vuosia sitten ikkunoista on näkynyt ihan eri maisemat.

Amfiteatterilta suuntasimme Venetsialaiselle tornille, jota tyydyimme ihailemaan ulkoa käsin.

Venetsialainen torni, jonka ympärillä on Durresin linnan muinaiset muurit.

Linnoitustorni rakennettiin aikanaan sataman suojaamiseksi.

Kuumuus uuvutti niin, että tilasimme korkean rakennuksen hissin ja matkasimme sillä Rooftop XV:n korkeuksiin oluille ja jäätelölle (1460lek). Maisemat hissistä ja korkealta 15:sta kerroksesta olivat upeat. Skriiniä viriteltiin tuollakin, taisi olla peli-ilta tiedossa.

Matkalla korkeuksiin.

Maisemat alas.

Olutta ja jäätelöä.

Piipahdimme shoppailemassa kahdessa eri ostoskeskuksessa. Tarjolla olisi ollut mm. Jysk, mutta sen jätimme väliin. Mietimme millainen Jyskin iskulause tuolla olikaan "Skandinavian sleeping and living" ei oikein sopinut kuvaan.. 

Jumbossa kävimme, Jyskissä ei.

Jumbo oli täälläkin, joten pikkukrääsää kävimme katsomassa. Vaatteita ei tuolla Jumbossa ollut myynnissä kuten Kreikassa ja Espanjassa on ollut. LC Waikiki veti tyttäret vaateostoksille, mutta vain yhdet paidat heille sieltä mukaan lähti.

Matkalla autolle piipahtelimme turistikaupoissa ja söimme kadun pikaruokalassa nimeltä Pashai. Annoksemme maksoivat 2370lek. 

Turistikauppojen lomassa söimme pikaruokaa Pashaissa.

Näkymä kauppoihin.

Durresin yliopisto.

Hotellilla kävimme iltauinnilla meressä, koska allas oli jo kiinni.

Ilta laskeutuu.

Illan päälle kävimme isännän kanssa kaksin katsomassa Belgian ja Romanian peliä Baloo2 -ravintolassa. Joimme oluet ja söimme liha byrekin hintaan 820lek. Byrek oli vähän mautonta, mutta päätimme maistaa jotain toista makua toisena päivänä.

Lihabyrek.

Samaan aikaan hotellilla nuorin tytär koki kammostuttavia hetkiä istuessaan yksin hämärässä partsilla. Hänen olkapäälleen oli tupsahtanut katosta tarantella. Vaistomaisesti hän oli huitaissut sen pois kädellään, saaden pieniä karvatikkuja käteensä! Muutama päivä meni ennenkö hänet saatiin suostumaan parvelleelle uudelleen.

Sunnuntaina 23.6.24. menimme taas aamupalojen jälkeen uimaan. Mittari näytti heti aamusta +38astetta. Rannassa pedit olivat melko täynnä ja mekin saimme paikkamme vähän kauempaa. Otamme joka kerta reissulle mukaamme vanhan lakanan, jota käytämme rannassa makuualustana. Lakanan saa sitten reissuun jättää. Nyt se oli tarpeen ja isäntä pötkötti varjossa sillä. Tyttäret polskivat uimapatjalla, jonka Jumbosta olimme ostaneet. 

Auringon ja uimisen lomassa joimme oluet ja cocikset sekä haimme viereisestä raflasta gyrokset jokaiselle (300lek kappale).

Gyros, olipas se hyvää!

Iltapäivään kuului pienet päiväunet sekä isännällä hiukan töiden tekoa. Eipä hän pääse enää yrittäjänä koskaan kokonaan lomalle.

Illansuussa lähdimme autolla kohti Kavajen -kylää. Ruuhkat teillä olivat melkoiset ja poliiseja oli tutkaamassa nopeuksia. Yhdet vilkkuvalot takanamme säikäyttivät meitäkin, mutta ohi poliisi vain pyrki.

Halusimme mennä kauemmas ja tällä kertaa nimenomaan syömään. Kavaje oli kaunis paikka. Keskiössä oli moskeija sekä iso suihkulähde. Kävelimme pääkatua eteenpäin nähden mm. Citymarketin :) ja monen monta baaria missä jalkapalloa seurattiin. Jalkapallo oli Albaniassa kaikeasta päätellen arvostettu laji. Muita turisteja emme Kavajessa nähneet.

Moskeija.

Suihkulähde.

Citymarket!

Pysähdyimme paikkaan nimeltä Grill House ja päätimme syödä siellä. Meidät suljettiin ilmastoituun takaosaan ja olimme ainoat asiakkaat. Paikka oli kyllä hieno, mutta hyvää ei ollut muuta kuin minun olueni. Isäntä ja minä söimme lihaa. Minä possun ribsejä, isäntä lampaan. Toinen tytär otti vain ranskalaiset ja toinen kananfilettä. Ranskalaiset olivat osin kylmiä ja lihat mautonta ja sitkeää. Saimme toki hunajamelonia jälkkäriksi, että plussa sille, mutta tippiä paikka ei ansainnut. Lysti maksoi 3620lek.

Tänne takahuoneeseen meidät ohjattiin.

No joo, leipä oli myös ok.

Ribsit, ei jatkoon!

Kävelimme autolle ja ajoimme hotellille, jossa olikin syntymäpäiväbileet menossa. Altailla oli melkoinen meno, mutta se loppui puoleen yöhön mennessä. 

Öinen bilekuva.

P.S. Hauska setä teki hotellissammme (Ylli Detit) ilta/yöpainotteista työtä. Hän mm. opasti parkkeeraamisessa, mutta isäntä ei kyllä hänen viittelöinnistään mitään ymmärtänyt. Monsesti hotellille saavuttuamme, hän nukkui jossain nojaillen ja säpsähti hereille mukamas jotain tärkeää tehden. Hauskaa hupia meille turisteille! 

Matka jatkuu seuraavassa osassa...