Kaksiviikkoinen kokeilu päätökseen
Pari viikkoa sitten alkoi kokeilu, jonka toivoin helpottavan ruokailujamme.
Jokainen lapsista sai päättää kahden viikon ajalle kaksi ruokaa, mitkä tulisin/tulisimme valmistamaan. Nämä ruokatarpeet haettaisiin hyvissä ajoin kaappiin odottamaan ja niitä tehtäisiin sitä mukaa kun aika ja tilanne sen sallisi. Ei siis etukäteen sovittuina päivinä, koska arjen kiireet määrää monesti mitä ehtii tehdä.
Muina päivinä ruokalistalla tulisi olemaan aikuisten valitsemaa ja/tai jämäruokaa eli "sitä sun tätä" . Lisäkkeeksi ruokiin tulisi salaatti tai/ja vihanneksia, joita jokainen edes vähän maistasi. Ja lupasin, etten näinä viikkoina lisäisi ruokiin ylimääräistä 😉 Aika usein sävytän ruokaa porkkanalla tai maissilla..
Tämän kokeilun toivoin helpottavan varsinkin tyttöjen syömistä. Saisivat lempiruokiaan, mutta oppisivat myös syömään toisenkin mieluista ruokaa. Välillä meillä tuo syöminen, on ollut melko haastavaa. En tykkää, en jaksa, ei ole nälkä -tai muuten pöydässä yli pitkään istumista ja ruuan pyörittelyä.
Vanhin lapsista syö kyllä hyvin ja nurisematta, oikeastaan mitä vain. Pienempänä hän ei suostunut syömään, jos lautasella ei ollut salaattia. Siinä on oikeastaan se vaikein ruoka-ongelma, mitä hänen kanssaan on ollut. Mutta sai siis tottakai hänkin lempiruokiaan näille viikoille kertoa. Kanaa ja riisiä sekä muusia ja pinattilättyjä. Eli perusruokaa. (Olisipa mielenkiintoista kuulla mitä teillä tarjotaan pinaattilättyjen kera? Tämä jakaa kanssaa ☺)
Keskimmäinen toivoi pitsaa, täytteinä kinkku, tonnikala tai jauheliha sekä nuudelia nuggettejen kera.
Nuorimmaisen oli haastavinta keksiä toiveet.. hänelle kun niin harva ruoka maistuu. Viimein listalle löytyi spagetti ja jauhelihakastike sekä hisima. Kyllä luit oikein, hisima! Hirven (hi-), &sianliha (si-) säilykettä makaroonin (ma) kera. Tämä on yksi retkeilyruuistamme, jota on tähän asti valmistettu vain trangialla metsässä. Se toi siis oman jännitysmomenttinsa, että maistuuko ruoka kotioloissakin. Joku mulle heitti että voihan sen käydä terassilla syömässä! Niinpä!
Meille sattui sitten alkuun melko kasvisruokapitoinen viikko. Itse oli valinnut ruuiksi hernekeiton, kasvissosekeiton sekä riisipuuron. Osaa näistä syötiin useanakin päivänä.
Katkoksen kasvisruokaviikkoon toi ystävän tekemä ruoka. Jo reilu kymmenen vuotta olemme tehneet vuoroviikoin kerran viikossa toisillemme/koko perheelle ruuan. Samalla on maailmasta tullut parempi paikka! Enää tämä rituaali ei joka viikko toteudu, mutta aina kun mahdollista niin sen teemme. Ihana päästä valmiille ruualle, nähdä ystäviä ja voida taas senkin ansiosta paremmin. Rohkaisen muitakin näin tekemään!
Alkuperäiseen asiaan:
Ruokakokeilu toimi hyvin. Pääasiassa ruuat maistuivat paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Niistä ei purnattu, vaikka toisen lempiruoka ei oma lempiruoka olisikaan ollut. Hisima onnistui hyvin kotonakin -tämä pitää muistaa, vaikka toki se metsässä valmistettuna on vieläkin parempaa.
Pitsasta sai kivasti tehtyä jokaiselle kohdan omilla mielitäytteillä. Meidän aikuisten makuun on tuonut kivan uuden maun piri-piri -mausteella täytetyt oliivit. Kivan tulista.
Ruuan valmistukseen ottivat osaa varsinkin tytöt. Luulen, että ruoka maistuu lapsille paremmin aina, kun on itse prosessissa saanut olla mukana. Nyt osallisuus toteutui sekä suunnittelussa, että valmistuksessa.
Iltapalaherkkuina viikolla olivat perusleipien lisäksi; lätyt, smoothiet sekä salaatit. Ja kaikki tottakai sokeritonta linjaa noudattaen. Meillä makeuttajina toimivat mm. marjat ja hedelmät.
Jokainen lapsista sai päättää kahden viikon ajalle kaksi ruokaa, mitkä tulisin/tulisimme valmistamaan. Nämä ruokatarpeet haettaisiin hyvissä ajoin kaappiin odottamaan ja niitä tehtäisiin sitä mukaa kun aika ja tilanne sen sallisi. Ei siis etukäteen sovittuina päivinä, koska arjen kiireet määrää monesti mitä ehtii tehdä.
Muina päivinä ruokalistalla tulisi olemaan aikuisten valitsemaa ja/tai jämäruokaa eli "sitä sun tätä" . Lisäkkeeksi ruokiin tulisi salaatti tai/ja vihanneksia, joita jokainen edes vähän maistasi. Ja lupasin, etten näinä viikkoina lisäisi ruokiin ylimääräistä 😉 Aika usein sävytän ruokaa porkkanalla tai maissilla..
Tämän kokeilun toivoin helpottavan varsinkin tyttöjen syömistä. Saisivat lempiruokiaan, mutta oppisivat myös syömään toisenkin mieluista ruokaa. Välillä meillä tuo syöminen, on ollut melko haastavaa. En tykkää, en jaksa, ei ole nälkä -tai muuten pöydässä yli pitkään istumista ja ruuan pyörittelyä.
Vanhin lapsista syö kyllä hyvin ja nurisematta, oikeastaan mitä vain. Pienempänä hän ei suostunut syömään, jos lautasella ei ollut salaattia. Siinä on oikeastaan se vaikein ruoka-ongelma, mitä hänen kanssaan on ollut. Mutta sai siis tottakai hänkin lempiruokiaan näille viikoille kertoa. Kanaa ja riisiä sekä muusia ja pinattilättyjä. Eli perusruokaa. (Olisipa mielenkiintoista kuulla mitä teillä tarjotaan pinaattilättyjen kera? Tämä jakaa kanssaa ☺)
Keskimmäinen toivoi pitsaa, täytteinä kinkku, tonnikala tai jauheliha sekä nuudelia nuggettejen kera.
Nuorimmaisen oli haastavinta keksiä toiveet.. hänelle kun niin harva ruoka maistuu. Viimein listalle löytyi spagetti ja jauhelihakastike sekä hisima. Kyllä luit oikein, hisima! Hirven (hi-), &sianliha (si-) säilykettä makaroonin (ma) kera. Tämä on yksi retkeilyruuistamme, jota on tähän asti valmistettu vain trangialla metsässä. Se toi siis oman jännitysmomenttinsa, että maistuuko ruoka kotioloissakin. Joku mulle heitti että voihan sen käydä terassilla syömässä! Niinpä!
Meille sattui sitten alkuun melko kasvisruokapitoinen viikko. Itse oli valinnut ruuiksi hernekeiton, kasvissosekeiton sekä riisipuuron. Osaa näistä syötiin useanakin päivänä.
Katkoksen kasvisruokaviikkoon toi ystävän tekemä ruoka. Jo reilu kymmenen vuotta olemme tehneet vuoroviikoin kerran viikossa toisillemme/koko perheelle ruuan. Samalla on maailmasta tullut parempi paikka! Enää tämä rituaali ei joka viikko toteudu, mutta aina kun mahdollista niin sen teemme. Ihana päästä valmiille ruualle, nähdä ystäviä ja voida taas senkin ansiosta paremmin. Rohkaisen muitakin näin tekemään!
Alkuperäiseen asiaan:
Ruokakokeilu toimi hyvin. Pääasiassa ruuat maistuivat paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Niistä ei purnattu, vaikka toisen lempiruoka ei oma lempiruoka olisikaan ollut. Hisima onnistui hyvin kotonakin -tämä pitää muistaa, vaikka toki se metsässä valmistettuna on vieläkin parempaa.
Pitsasta sai kivasti tehtyä jokaiselle kohdan omilla mielitäytteillä. Meidän aikuisten makuun on tuonut kivan uuden maun piri-piri -mausteella täytetyt oliivit. Kivan tulista.
Ruuan valmistukseen ottivat osaa varsinkin tytöt. Luulen, että ruoka maistuu lapsille paremmin aina, kun on itse prosessissa saanut olla mukana. Nyt osallisuus toteutui sekä suunnittelussa, että valmistuksessa.
Iltapalaherkkuina viikolla olivat perusleipien lisäksi; lätyt, smoothiet sekä salaatit. Ja kaikki tottakai sokeritonta linjaa noudattaen. Meillä makeuttajina toimivat mm. marjat ja hedelmät.
Viikkojen yhteenvetona totean, että kokeilua jatketaan! Ja nyt pitää toivoa eri ruokia, mitä on jo tarjottu.
P.s. Vinkkaa sokeriton herkkusi minulle niin otan sen testiin!
Kommentit
Lähetä kommentti