Ekologista sunnuntaita!

Liityin juuri facebookissa ryhmään "Pieniä ekologisia tekoja". Ai, että miten tuo aihe onkin lähellä sydäntäni.

Meillä on kierrätetty jo vuosia. Ollut biojätekomposti vielä kauemmin. Jätesäiliö ammottaa tyhjyyttään, eikä roska-auto kovin usein vierailekaan.

Ruuat kannetaan kaupasta kangaskasseilla, ostettavat tuotteet pyritään valitsemaan paitsi hinnan, tarpeen, mutta myös pakkausten ekologisuuden mukaan. Pyykit kuivuvat omaa tahtiaan ränkyssä.

Uusimmat villitykseni ovat liittyneet kodin pieniin ekotekoihin. Keittiön siivousaineena toimii enimmäkseen sooda ja etikka.

Keittiö- ja siivousräteiksi on tehty jo joku vuosi sitten kankaiset kestorätit. Syksyllä laajensin kokeilua ja tein testiin vanhoista lakanoista liinoja talouspaperin rinnalle. Se toimi niin hyvin, että vuoden alusta asti talouteemme ei ole ostettu yhtään talouspaperia, vaan käytössä ovat kankaiset liinat. Käytön jälkeen ne pestään ja viikataan pöydällä olevaan koriin, uutta käyttöä odottamaan.

Kotiseurakunnassamme on lasten toiminnassa käytössä käsipaperin asemasta kankaiset "pyyhkeet", jotka niin ikään käytetään uudelleen ja uudelleen. Sieltä kait se ajatus mullekin lähti. Kiitos siis Lapuan tuomiokirkkoseurakunnalle siitä ❤

Nyt suunnitelmissa on siirtyä pois kokonaan kelmun käytöstä. Vähän sitä toki muutenkaan menee, mutta ei tarvitsisi mennä sitäkään. Aion tehdä puuvillakankaasta (vanhoista paidoista) ja mehiläisvahasta uudelleen käytettävät palat, jotka toimivat kuten kelmukin. Kädellä lämmittäessä muotoutuvat hyvin esim. rasian päälle.

Osittain näistä villityksistä ovat joutuneet nauttimaan myös muut läheisemme. Niistä kun syntyy oivia lahjaideoita.  Huumoriakin ideani ovat tuottaneet "Siirrymmekö seuraavaksi uudelleen pestäviin vessapaperehin?" -minulta on kysytty. No ei sentäs! Ainakaan vielä 😉

Minä tiedän, että meidän perhe ei koskaan saa mitenkään hyvitettyä luonnolle meidän aiheuttamaa kuormitusta. Tuo matkailu kun meille/mulle niin tärkeää. Lentomatkustus saastuttaa paljon.
Ajattelen sen kuitenkin niin, että ilman näitä pieniä tekoja, kuormittaisimme maailmaa enemmän. Ja toisaalta eri kohteissa käymällä, avartuu silmät huomaamaan enemmän asioita mitä voisi toisin tehdä..

Maailma tarvitsee tekoja. Pienetkin teot auttavat ja pienistä teoista kertyy yhteensä suurempi hyöty.

Maailma tarvitsee myös toisenlaisia tekoja. Tekoja jotka parantaisivat paitsi luonnon, myös meidän ihmisten hyvinvointia.

Lopulta on helppo valita viekö muovit muovinkeräykseen ja ollakko rikkomatta pulloa tien varrelle. Mutta onko yhtä helppoa kohdella toisia hyvin ja kunnioittavasti? Muistammeko, että asiat voivat riidellä eivätkä ihmiset? Tuomitsemmeko toisemme? Levitämmekö pelkoa? Osaammeko pyytää anteeksi ja antaa anteeksi? Myrkytämmekö itsemme ja läheisemme katkeruudella vai siirrymmekö eteenpäin ja ajattelemme ympärillä olevista ihmisistä ja asioista hyvää? Osaammeko olla onnellisia? Nautimmeko yhdessäolosta ja pienistäkin asioista? Välitämmekö rakkautta ja hyvää mieltä toisillemme? Autammeko toisiamme?

Kun aina välillä pysähtyisimme, miettisimme että asioilla on niin monta näkemystä kuin on asianomaisiakin. Katsoisimme peliin ja miettisimme mitä minä voin tehdä toisin. Muiden tekoja ei voi lopulta muuttaa, mutta oman ajattelutapansa ja tekonsa voi. Ehkä me ihmiset missä tahansa päin maailmaa voisimme voida paremmin.

Meistä jokainen tekee virheitä. Emme me ihmiset suinkaan ole täydellisiä. Mutta meissä jokaisessa piilee myös jotain hyvää ja väittäisin että paljon hyvää. Jokaista tarvitaan. Tarvitaan ekologisesti ajattelevia, tarvitaan rauhaa rakastavia, tarvitaan ärripurreja. Jokaisessa on jotain hyvää, jotain arvokasta. Jokaisella on myös tunteet jotka pitkälti ohjailevat tekojemme. Toivottavasti lopulta aina yhteisen hyvän suuntaan ❤