"Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa." - lauloi vuonna -83, Katri Helena.
Eipä aihe ole isosti muuttunut vielä tähänkään päivään. Edelleen maailman monet asiat hämmästyttää ja kummastuttaa pientä ja isoakin lasta, aikuisista puhumattakaan.
Lapsi tarvitsee ihmettelynsä tueksi aikuista. Jonkun jolta kysyä, jonkun jolle ajatuksiaan kertoa. Lapsi on ennakkoluuloton, hyväksyvä, utelias ja aito. Lapsi ei tarvitse ihmettelyihinsä valmiita vastauksia tai pitkiä selostuksia. Riittää, että hyväksyt ja kuuntelet. Ehkä kyselet vastakysymyksiä ja olet läsnä. Voit sanoa "en tiedä" tai "mitä itse ajattelet?".
Entä tarvitseeko aikuinen vastauksia vai riittääkö että joku kuuntelee? Voiko vastauksia etsiä yhdessä lapsen kanssa, häntä kuunnellen? Lapsi on yllättävän viisas. Aikuisella voi olla hyvä mahdollisuus oppia.
Vie lasta retkelle, kylään tai kauppaan. Käykää museoissa, puistoissa, konserteissa, kirkossa tai vanhainkodissa. Nähkää paljon, uutta ja ihmeellistä sekä tuttua ja turvallista.
Pakatkaa mukaan rohkeutta, aikaa, ehkä eväät, kamera tai suurennuslasi. Piirtäkää näkemäänne. Kertokaa kokemaanne. Puhukaa, kuunnelkaa ja nähkää. Lukekaa kirjoja ja naurakaa. Tavatkaa tuttuja ja tuntemattomia.
Maailma on upea paikka. Täynnä ainutlaatuisuutta. Kaikessa mihin katsoo, luonnossa, rakennuksissa, ihmisissä ja ajatuksissa.
Uudet asiat voivat jännittää ja pelottaakin. Avoimin, luottavaisin mielin voi kuitenkin kokea jotain suurta ja mahtavaa. Huomaa, että yhdessä ei pelotakaan. Uusi asia muuttuu tutuksi.
".. ja maailma on sun." laulaa Tehosekoitin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti