perjantai 1. toukokuuta 2020

Hyönteishotellia ja "viherpiiperrystä"

Hyönteishotelli, meillä on jo semmoinen, vaikka emme me mitään ole rakentaneetkaan! Meidän piha sopii hyönteisille täydellisesti!

Koko tonttimme on aikamoinen luonnontilassa oleva keidas. Sammal kasvaa ja kukoistaa hyvin. Voikukat ilahduttavat joka vuosi kuin rypsipellot konsanaan. Pupun papanat lannoittavat maata siellä ja täällä. Puukasat odottavat pilkkojiaan ja sorakasa levittäjiään. Kuusiaita kasvaa ja voiko sanoa että jopa rehottaa. Sitä leikellään vain jos ehditään.. varsinaisia istutettuja juttuja on vain vähän.

Tänään tein kuitenkin hyvin poikkeuksellisen puutarhanhoito kierroksen. Poikkeuksellisen siksi, koska olen hirveän laiska rikkaruohojen nyppijä, mutta jostain tuli tänään virtaa homma suorittaa.

Ilokseni sain todeta, että löysin useita eri ötököitä. Leppäkertut ja perhoset olivat ottaneet luonnontilassa kukoistavan puutarhamme kodikseen tai jopa kaupungikseen. Melkein jätin rikkaruohot sittenkin paikoilleen. Voiko toisten koteja tuhota?!
Neitoperhonen sekä leppäkertut 💕

Ötökät mielessä siirryin tutkimaan lopunkin puutarhan. Mansikat vihersivät. Omena-, kirsikka- ja luumupuut olivat selvinneet talvesta. Samoin  mustikkapensaat.

Otin suojat pois yrttipenkistäni. Persilja ja ruohosipuli näyttivät jo kasvavan hyvässä vauhdissa. Aika näyttää nouseeko penkistä oreganoa ja lipstikkaa tänä vuonna.

Vähän mietin, että olisiko sittenkin pitänyt kasvattaa puutarhaan jotain kesäksi? Onko pörriäisille riittävästi kaikkea?

Melkein joka vuosi innostun keväällä kasvattamisesta. Ostan siemeniä ja laitan innolla niitä purkkeihin. Juuri koskaan en hommissani kuitenkaan onnistu. Taimet kuolevat ennen aikojaan, jos edes itävätkään. Taidan rakastaa niitä joko liikaa tai liian vähän.

Tälle keväälle olen saanut jostain innostuksen kokeilla minulle uusia "kasvatettavia". Kuulin jostain, että porkkanan kannasta voi kasvattaa naatteja. Ensiksi ajattelin saavani siitä pupuille pientä naposteltavaa, mutta sitten luin, että ne soveltuvat kyllä ihmisillekin syötäväksi. Niiden kasvua olen nyt ihaillut useamman viikon. Maku on kyllä metka.
Kannat astiaan pieneen määrään vettä ja aurinkoiselle paikalle. Äkkiä alkavat naatit kasvamaan.

Lisäksi laitoin herneitä kasvamaan. Saadaan herneen versoja salaatteihin tai vaikka naamioimaan tuiki tavallinen kotiruoka ravintola annosta muistuttavaksi!
Herneet ovat jo komeassa mitassa.

Työkaverilta sain suippopaprikan taimia. Ne ovat vielä hengissä, mutta aika näyttää miten niille käy. Ne täytyisi kyllä jo istuttaa isompiin purkkeihin. Kuolevatkohan jo ennen sitä..

Tänään jätin avokadon siemenet kuivahtamaan pöydälle. Aion kokeilla uudemmalla onnella saanko ne kasvamaan. Aiemmin en ole onnistunut, mutta nyt kokeilen eri taktiikkaa. En liottele vedessä tai taituroi tikkujen kanssa. Siemenet laitetaan kosteaan multaan ja ruukku pussin sisään. Täytyy muistaa tehdä muutama ilmareikä. Sitten vain huolehditaan kosteudesta ja odotellaan. Odotellaan kärsivällisesti. Jostain vaan pitää pusseja keksiä, meillä kun ei muovipusseja juurikaan käytetä. Katsos, se on osa sitä minun maailmanpelastus suunnitelmaa!

Tytöt laittoivat vesimelonin siemeniä purkkeihin. Niitä jännitetään päivittäin. Odotetaan kasvun ihmettä. Jonain vuonna saimme siemenestä kasvamaan pienen puun (runko muuttui jo puumaiseksi), mutta syksyn pimeydet sen sitten tappoivat.

Mutta, takaisin tuohon puutarhaan. Niin kuin aiemmin mainitsin, ei istutuksia juurikaan pihassamme ole. Vain muutamia kevätkukkia sekä parit monivuotiset, helppohoitoiset minun käsittemättömyyden jälkeenkin elossa olevat lajit.
Puutarhamme helppohoitoisia kaunespilkkuja.

Yksi kukka tekee poikkeuksen. Sain mummoltani vuosia sitten kukan, joka täytyy kaivaa ylös talveksi ja viedä viileään tilaan talvehtimaan. Kukan nimi on Joriini. Tuo kukka on todella kaunis. Kerran olen sen palelluttanut, mutta sain onnekseni uuden alun. Sen jälkeen olen tehnyt kaikkeni, että muistan siirtää kukan varastoon ennen pakkasia. Tänään kävin tuossa varastossa ja mitä näinkään. Tuo Joriini oli jo kasvanut pituutta ja tehnyt jo yhden suloisen nupun! Voi, kesä tule jo niin saan Joriinini ulos kukoistamaan.
Ihanainen Joriininnuppu.

Vastedes aion olla ylpeä pihamaastamme, kasvoi siellä sitten tarkoituksella kasvatettuja tai jostain tiensä meille löytäneitä kasveja. Tai oli pihalla mitä röykkiöitä tahansa, ne voivat osaltaan tarjota ötököille ja kuka tietää mille muullekin todella tarvitun majapaikan. Viime talven puukasassa majailikin siili 💕

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sitges, Espanja 2024

Vaikka Barcelona oli pääkohteemme viikon mittaisella lomallamme marras-joulukuun vaihteessa 2024, päätimme itse majoituksen ottaa kuitenkin...