Negatiivisuudesta positiivisuuteen

Ilman pahaa, ei voi olla hyvää. Ilman negatiivisuutta ei voi olla positiivisuutta. Näkökulmaan voi vaikuttaa, vaikkei kummassakaan mitään pahaa ole. Tarvitaan molempia, jotta sen toisen puolen voi nähdä. Pidemmän päälle liika negatiivisuus on raskasta. Siksi kannustankin olemaan enemmän positiivisuuden puolella. Piilossa on takulla jotain hyvää. Se pitää vain löytää.

Olen kauan haaveillut seesteistä elämästä. Sellaisesta missä ei ole isompia kiireitä ja jossa voi läsnä olla jopa tylsyys!

Seesteisen elämän tavoittelu alkoi jo ennen koronaa. Siinä jossain määrin olimme jo onnistuneetkin. Mutta tämä maailman ja Suomen tautitilanne on rauhoittanut elämää entisestään, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa, jos jossain ei ole ehtinyt hetkeen käymään.

Arki-illat ovat täyttyneet ulkoilusta ja tulevien retkien suunnitellusta. Toki illoissa on läsnä myös koululaisten asiat, wilma-viestien lukemiset sun muut. Välillä ne ovat olleet kuormittaviakin.

Nyt on saunottu useammin, luettu, leivottu, siivottu ja retkeilty. Itse olen jopa ehtinyt ja jaksanut ommella.

Mökkiprojekti etenee. Saunamökin alta on nyt tarvittavat puut kaadettu ja kunhan kelirikko on voitettu, alkaa tien ja pohjien teko. Muutoin hommat olisivat jääneet vasta syksyyn. Nyt salina on toiminut tuo tontti. Ja hei, mulla on pinkki-raitaiset työhanskat!

Tässä yksi osa "punttisalistamme".

Tämä vuosi oli koronan tuloon meidän kannalta ehkä kurjin vuosi. Moni juttu on peruuntunut ja peruuntuneista jutuista eniten harmittaa tekemättä jääneet ja jäävät reissut. Tänä vuonna näitä juttuja olisi ollut enemmän kuin muulloin on ollut.

Jos tauti olisi tupsahtanut vasta ensi vuonna olisi saunamökki projekti jo voiton puolella, meillä paikka missä haaveita toteuttaa ja ennenkaikkea se, että tämän vuoden reissut olisi onnellisesti taputeltuna muistojen pankkiin.

Haluan tarkastella tätä tilannetta kuitenkin enemmän postiviivisesta näkökulmasta.

Pariisin reissu toteutettiin kotona. Lapset lähtivät suunnitelmien muutoksen myötä tuolle reissulle mukaan. Osa oli kyllä sitä mieltä että olimme Kyproksella.. jos haluatte voin tuosta kertoa joku kerta lisää.

Tyttäreni teki minulle korvistensäilytystä
varten Eiffel-tornin.

Postiviivista on ollut tämä kiireettömyys ja yhdessä oleminen. Raittiiseen ilmaan ei ole vielä kyllästytty, vaikka kengät ovat kyllä olleet kovalla kulutuksella. Kilometrejä on tullut satoja ja ihanaksi yllätykseksi saimme lahjakortit työpaikalta juurikin kenkiin! Uudet todella jo tarvitsen.

Näet oikein, näitä on korjattu ilmastointiteipillä. Uudet siis todella tarvitsen. Rakastan kyllä ajatusta siitä, että tavarat käytetään loppuun ennenkö uusia hommataan.

Lapset ovat oppineet entistä paremmin laitteiden käyttöä, ruuanlaittoa ja muita kotitöitä. Täällä missä me asumme, ei kouluruokaa kaikille tarjota, joten lapsemme ovat itse huolehtineet arkilounaiden teosta. Nuorin kerran viikossa ja isommat pari kertaa viikossa. Ja toki iän mukaan on ruokalajitkin valikoituneet. Isot tekevät jo melkein mitä vain.

Yhteistyötaidotkin ovat kehittyneet. Itse kullakin. Hermot ovat olleet koetuksella, mutta joka kerta on ollut hyvä huomata, että taas jotain opittiin. Mitään ei ole kotona myöskään hajonnut. Se laskettakoot positiiviseksi seikaksi, kun samojen seinien sisällä yhdessä toimitaan ja tunteet voivat aika ajoin tehdä isoakin liikettä. Nyrkkeilysäkki hommattiin yhteen huoneeseen ja välillä siitä kuuluu kova pauke..

Kevään kukkasten kasvun seuraaminen on ollut ihanaa. Niitä nähtävästi minäkin osaan hoitaa. Koska niille ei tarvitse tehdä mitään. Lisäksi olen innostunut "viherpiipertäjän" (kuten niitä itse kutsun) hommistani, mutta niistä vasta myöhemmin lisää. Kasvuun nekin kuitenkin liittyvät.

Nyt on aikaa suunnitella. Kesän Espanjan reissu jää varmasti sekin kokematta, mutta ehkä sen voi tässä tilanteessa korvata samaan tyyliin kuin Pariisinkin.

Ensi vuodesta tulee kiireinen. Jos ei uusia tautia puske.. Silloin takulla lähden (viimeistään) ulkomaille, enkä tiedä kauanko olen tai montako reissua teen tai teemmekö ne porukalla! Uusi Euroopan rundikin pyörii mielessä, toki Lappikin taas houkuttaa..

Mutta nyt täytyy mennä, vappumunkit odottavat paistajaa. Ihanaa vappua kaikille jo etukäteen.