Saavuimme Saksaan
Saavuimme Saksaan maanantai illalla. Majoituksemme sijaitsi Neumunsterissa pienessä hotellissa nimeltä Ubernachten bei Freuden. Hotelliin oli helppo löytää vaikka maps kuljettikin meitä pikku teitä pitkin. Nähtiinpäs muutakin kuin moottoritietä. Hevosia oli ainakin paljon, vaikka Tanskassa oli ehkä enemmänkin..
Hotelliin oli kulku kreikkalaisen ravintolan Dionynosin kautta. Tässä kaupunginosassa oli monta muutakin kreikkalaista ravintolaa.
Huone käsitti ison huoneen, jossa oli kerrossänky ja iso parivuode. Lisäksi kylpyhuone kylpyammeella. Iso plussa siitä! Toki ihmetystämme herätti se, ettei kylpyhuoneessa ollut viemäri kuin ammeessa. Täytyi olla tarkka mihin vettä räsöttää.
Kävimme pikku kävelyllä, joka teki istumisen jälkeen terää ja söimme alakerran ravintolassa. Vaikka olimmekin Saksassa, kyllä Kreikkalainen silti maistui.
Ruoka oli toki tyyristä, mutta samaa hintaa täällä kaikki vastaavat paikat ovat. Isäntä söi lautasen, jossa oli monenlaista. Minä moussakan, joka oli kyllä erikoinen versio. Tytöt söivät nuggetit ja poikamme pihviannoksen. Lisäksi saganaki sekä salaatit lapsille ja juomaksi kuplavettä ja kaksi Holstenia. Hintaa kertyi noin 75€.
Kyllä se hyvää oli. Mielellään maksoi.
Tiistaina 16.7 aamu alkoi pilvisenä, mutta pikaisesti säätiedotusta tsekkaamalla selvisi, että kohta kyllä paistaa. Shortsit tai mekot päälle ja nokka kohti Lyypekkiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Hampuri, mutta sinne pääsee kuulemma lentäenkin. Olikohan tuo lupaus?!
Noin tunnin ajon jälkeen saavuimme kauniiseen Lyypekkiin. Auto parkkihalliin, jossa joku paikallinen oli ilmeisesti sitä mieltä että ajoimme liian hiljaa.. kuului rääkätystä ja saksalaista sepustusta.. naurettavan pienestä voi ihminen hermostua! Päivän parkki maksoi 7,50€. Vessat löytyivät parkkihallista ja ilmaiseksi. Haju ja siivo oli myös sitä luokkaa.
Kävimme turistitoimistossa, josta ostimme euron suomenkielisen kartan. Siihen oli piirretty noin puolentoista tunnin kierros, jonka päätimme kiertää. Välillä toki piipahdimme kaupoissa.
Ehdottomasti suurimman vaikutuksen teki Tuomiokirkko, joka sai lapsemmekin hiljaiseksi ja tutkimaan maalauksia. Suurin osa rakennuksista, niin kuin tämäkin oli punatiiltä. Montakohan punatiiltä tässä kaupungissa on?!
Raatihuoneen edessä torin laidalla pysähdyimme syömään. Tällä kertaa tilasimme kovinkin saksalaista ruokaa. Cyrrywustia, bratwurstia lisukkeineen ja lapset heille tutumpia ruokia. Kaikki yhteensä juomineen 60,05€ (olut Holsten).
Kierroksen loppupuolella ostimme 1,10€ maksavat tötteröjäätelöt. Makuina oli melkein mitä vain. Myös minulle maistui, eikä kenenkään maha tullut kipeäksi. Keskimmäisen maha kun voi maitoon hyvinkin voimakkaasti reagoida.
Illan suussa päätimme suunnistaa takaisin autolle ja hotellille. Aurinko paistoi kovinkin kirkkaasti ja niinpä nuorimmaisemme törmäsi silmäkulmassa tolppaan. Onneksi hän selvisi pienellä mustelmalla. Kiitos isonveljen kylmän kokispullon..
Paluumatkalla haimme vielä mukaamme vissyä ja vähän evästä, mistäs muusta kuin Lidlistä.
Keskiviikko 17.7 tarkoitti nuorimmaisemme syntymäpäivää. Tasan 8vee. Ja tätä päivää hän oli odottanut. Aamutuimaan puhalsimme synttäripallon ja kollasimme esiin edellispäivänä ostetut pikkuiset lahjat. Sitten lauloimme "Hyvää syntymäpäivää sinulle 'R'..". Oli kuulemma täydellistä ❤
Söimme aamupalan ja pakkasimme tavarat. Alkoi matka kohti Dresdeniä.
Hotellista uloskirjaus tapahtui jättämällä käytävän pöydälle avain. Respana toimiva ravintola näet oli vielä kiinni.
Maps opasti Hampurin kautta ja nyt edessä olisi pitkä siirtyminen. Täytyy lisätä kilometrit myöhemmin. Matkalla näytti olevan tietöitäkin.
Saavuimme Dresdenin ennätysajassa klo 16.30. Kuski halusi päästä pian perille.
Hotellina oli tällä kertaa Best Western quintessenz-forum Dresden. Neljän tähden hotelli. Olikin aika upea. Kaksi isoa huonetta, joissa kaksi parisänkyä ja yksi yksittäinen. Ranskalainen parveke sekä normi parveke. Ja kaikki viimeisen päälle hienoa. Auton saimme hotellin omaan parkkihalliin kellariin. Se olikin hurja kokemus. Auto ajettiin kenollaan olevalle rautaiselle rampille, johon täytyi luottaa, että auto siellä pysyi. No pysyi se, vaikka varalta rengaskiilan laitoimmekin paikalle.
Istuimme parvekkeella tovin upeassa auringon paisteessa. Lämpöä oli 23 astetta. Tuntui suojaisassa kyllä vieläkin kuumemmalta. Eilen ostettu viinipullo piti juoda loppuun.
Päätimme käydä syömässä ihan lähellä. Tällä kertaa kebabia ja pitsaa. Ruoka oli ihan ok, parempaakin on syöty. Lisäksi jouduimme odottamaan yhtä annosta paikan kämmäilyn takia kauemmin, mutta eipä meillä ollut kiire. Paikka ja hinta päivittyy myöhemmin.
Yhdet juomat fiineiissä vaatteissa aulabaarissa, hintaan 8€.
Illalla katsoimme isännän kanssa elokuvaa "Nunna" netflixistä. Se viritti pelottavan hyvin meitä käyntikohteisiimme.. netflix on muuten ollut lasten matkojen pelastus. Ei ole käynyt aika pitkäksi.
Torstai 18.7 söimme aamupalan partsilla ja kirjauduimme hotellista ulos. Viettäisimme päivän Dresdenin vanhassa kaupungissa 26asteen helteessä, ennenkö matka jatkuisi eteen päin.
Tässä kaupungissa ajaminen ei ollutkaan helppoa. Maps opasti hyvin, mutta katuja oli suljettu ja ratikkaverkosto näytti olevan pelottavankin laaja. Siellä sitä pakiteltiin ja tehtiin u-käännöksiä, etsien vaihtoehtoreittejä. Lopulta tuumasimme, että saa riittää ja vedimme auton ekaan p-halliin joka eteen sattui. Se oli hyvä päätös, koska satuimme olemaan juuri Neumarkin kohdilla. Parkki maksoi 2,50€ jokaiselta alkavalta tunnilta.
Dresdenhän on aikanaan palanut ja sotien aikaan pommitettu alas, joten melkein kaikki on uudelleen rakennettua.
Joimme Neumarkin laidalla kahvit ja lapset etsivät pokemoneja. Juurikaan tätä peliä ei meillä suomessa tule enää pelattua, mutta täällä oiva juttu.
Nähtiin samalla paikallinen postipyörä kärryineen. Lyypekissä posti työnnettiin kärryillä.
Turisteina marssimme turistitoimistoon ostaen kartan ja siltä pohjalta lähdimme kiertämään.
Kirkkoja, mahtavia rakennuksia sekä hyvää ruokaa piti päivä sisällään. Toki muutaman kaupankin. Tuli ostettua pakollinen jääkaappimagneetti sekä eilen unohtuneet synttärijätskit.
Taas vaikuttavin paikka oli yksi kirkoista Frauen Kirche, joka on avattu yleisölle kunnostustöiden jälkeen vasta vuonna 2005.
Kaikkialla ei saanut kuvata. Se vähän harmitti, mutta tokikin sen ymmärrän.
Martti on löytynyt nyt monesta paikasta!
Söimme erikoisessa paikassa. Sisätilat olivat tavaraa täynnä. Niin esineitä, kuin kuvia ja huonekaluja.
Nuorin söi lämpimiä leipiä, keskimäinen lohipastaa, vanhin silakkaa perunalla, isäntä söi bratwurstia ja minä annoksen joka nimensä veroisesti sisälsi kaksi pientä makkaraa leivän kera. Oli hyvää. Varsinkin tuo lohipasta! Menu piti pyytää englanniksi, kun emme saksankielisestä saaneet selvää. Lysti maksoi 52€.
Tätäkin kaupunkia olisi voinut tutkia pidempäänkin. Tältä erää tämä kuitenkin riitti. Nuorimmainen tuumasi minulle kun jotakin rakennusta ihastelin että "näyttää ihan samalta". Näissäkin asioissa voi tulla ähky. Muutamat kuvat kuitenkin vielä.
Katutaiteilijoita löytyi useita!
Ja matka jatkuu...
Hotelliin oli kulku kreikkalaisen ravintolan Dionynosin kautta. Tässä kaupunginosassa oli monta muutakin kreikkalaista ravintolaa.
Huone käsitti ison huoneen, jossa oli kerrossänky ja iso parivuode. Lisäksi kylpyhuone kylpyammeella. Iso plussa siitä! Toki ihmetystämme herätti se, ettei kylpyhuoneessa ollut viemäri kuin ammeessa. Täytyi olla tarkka mihin vettä räsöttää.
Kävimme pikku kävelyllä, joka teki istumisen jälkeen terää ja söimme alakerran ravintolassa. Vaikka olimmekin Saksassa, kyllä Kreikkalainen silti maistui.
Ruoka oli toki tyyristä, mutta samaa hintaa täällä kaikki vastaavat paikat ovat. Isäntä söi lautasen, jossa oli monenlaista. Minä moussakan, joka oli kyllä erikoinen versio. Tytöt söivät nuggetit ja poikamme pihviannoksen. Lisäksi saganaki sekä salaatit lapsille ja juomaksi kuplavettä ja kaksi Holstenia. Hintaa kertyi noin 75€.
Kyllä se hyvää oli. Mielellään maksoi.
Tiistaina 16.7 aamu alkoi pilvisenä, mutta pikaisesti säätiedotusta tsekkaamalla selvisi, että kohta kyllä paistaa. Shortsit tai mekot päälle ja nokka kohti Lyypekkiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Hampuri, mutta sinne pääsee kuulemma lentäenkin. Olikohan tuo lupaus?!
Noin tunnin ajon jälkeen saavuimme kauniiseen Lyypekkiin. Auto parkkihalliin, jossa joku paikallinen oli ilmeisesti sitä mieltä että ajoimme liian hiljaa.. kuului rääkätystä ja saksalaista sepustusta.. naurettavan pienestä voi ihminen hermostua! Päivän parkki maksoi 7,50€. Vessat löytyivät parkkihallista ja ilmaiseksi. Haju ja siivo oli myös sitä luokkaa.
Kävimme turistitoimistossa, josta ostimme euron suomenkielisen kartan. Siihen oli piirretty noin puolentoista tunnin kierros, jonka päätimme kiertää. Välillä toki piipahdimme kaupoissa.
Ehdottomasti suurimman vaikutuksen teki Tuomiokirkko, joka sai lapsemmekin hiljaiseksi ja tutkimaan maalauksia. Suurin osa rakennuksista, niin kuin tämäkin oli punatiiltä. Montakohan punatiiltä tässä kaupungissa on?!
Raatihuoneen edessä torin laidalla pysähdyimme syömään. Tällä kertaa tilasimme kovinkin saksalaista ruokaa. Cyrrywustia, bratwurstia lisukkeineen ja lapset heille tutumpia ruokia. Kaikki yhteensä juomineen 60,05€ (olut Holsten).
Illan suussa päätimme suunnistaa takaisin autolle ja hotellille. Aurinko paistoi kovinkin kirkkaasti ja niinpä nuorimmaisemme törmäsi silmäkulmassa tolppaan. Onneksi hän selvisi pienellä mustelmalla. Kiitos isonveljen kylmän kokispullon..
Paluumatkalla haimme vielä mukaamme vissyä ja vähän evästä, mistäs muusta kuin Lidlistä.
Keskiviikko 17.7 tarkoitti nuorimmaisemme syntymäpäivää. Tasan 8vee. Ja tätä päivää hän oli odottanut. Aamutuimaan puhalsimme synttäripallon ja kollasimme esiin edellispäivänä ostetut pikkuiset lahjat. Sitten lauloimme "Hyvää syntymäpäivää sinulle 'R'..". Oli kuulemma täydellistä ❤
Söimme aamupalan ja pakkasimme tavarat. Alkoi matka kohti Dresdeniä.
Hotellista uloskirjaus tapahtui jättämällä käytävän pöydälle avain. Respana toimiva ravintola näet oli vielä kiinni.
Maps opasti Hampurin kautta ja nyt edessä olisi pitkä siirtyminen. Täytyy lisätä kilometrit myöhemmin. Matkalla näytti olevan tietöitäkin.
Saavuimme Dresdenin ennätysajassa klo 16.30. Kuski halusi päästä pian perille.
Hotellina oli tällä kertaa Best Western quintessenz-forum Dresden. Neljän tähden hotelli. Olikin aika upea. Kaksi isoa huonetta, joissa kaksi parisänkyä ja yksi yksittäinen. Ranskalainen parveke sekä normi parveke. Ja kaikki viimeisen päälle hienoa. Auton saimme hotellin omaan parkkihalliin kellariin. Se olikin hurja kokemus. Auto ajettiin kenollaan olevalle rautaiselle rampille, johon täytyi luottaa, että auto siellä pysyi. No pysyi se, vaikka varalta rengaskiilan laitoimmekin paikalle.
Istuimme parvekkeella tovin upeassa auringon paisteessa. Lämpöä oli 23 astetta. Tuntui suojaisassa kyllä vieläkin kuumemmalta. Eilen ostettu viinipullo piti juoda loppuun.
Päätimme käydä syömässä ihan lähellä. Tällä kertaa kebabia ja pitsaa. Ruoka oli ihan ok, parempaakin on syöty. Lisäksi jouduimme odottamaan yhtä annosta paikan kämmäilyn takia kauemmin, mutta eipä meillä ollut kiire. Paikka ja hinta päivittyy myöhemmin.
Yhdet juomat fiineiissä vaatteissa aulabaarissa, hintaan 8€.
Illalla katsoimme isännän kanssa elokuvaa "Nunna" netflixistä. Se viritti pelottavan hyvin meitä käyntikohteisiimme.. netflix on muuten ollut lasten matkojen pelastus. Ei ole käynyt aika pitkäksi.
Torstai 18.7 söimme aamupalan partsilla ja kirjauduimme hotellista ulos. Viettäisimme päivän Dresdenin vanhassa kaupungissa 26asteen helteessä, ennenkö matka jatkuisi eteen päin.
Tässä kaupungissa ajaminen ei ollutkaan helppoa. Maps opasti hyvin, mutta katuja oli suljettu ja ratikkaverkosto näytti olevan pelottavankin laaja. Siellä sitä pakiteltiin ja tehtiin u-käännöksiä, etsien vaihtoehtoreittejä. Lopulta tuumasimme, että saa riittää ja vedimme auton ekaan p-halliin joka eteen sattui. Se oli hyvä päätös, koska satuimme olemaan juuri Neumarkin kohdilla. Parkki maksoi 2,50€ jokaiselta alkavalta tunnilta.
Dresdenhän on aikanaan palanut ja sotien aikaan pommitettu alas, joten melkein kaikki on uudelleen rakennettua.
Joimme Neumarkin laidalla kahvit ja lapset etsivät pokemoneja. Juurikaan tätä peliä ei meillä suomessa tule enää pelattua, mutta täällä oiva juttu.
Turisteina marssimme turistitoimistoon ostaen kartan ja siltä pohjalta lähdimme kiertämään.
Kirkkoja, mahtavia rakennuksia sekä hyvää ruokaa piti päivä sisällään. Toki muutaman kaupankin. Tuli ostettua pakollinen jääkaappimagneetti sekä eilen unohtuneet synttärijätskit.
Taas vaikuttavin paikka oli yksi kirkoista Frauen Kirche, joka on avattu yleisölle kunnostustöiden jälkeen vasta vuonna 2005.
Martti on löytynyt nyt monesta paikasta!
Söimme erikoisessa paikassa. Sisätilat olivat tavaraa täynnä. Niin esineitä, kuin kuvia ja huonekaluja.
Nuorin söi lämpimiä leipiä, keskimäinen lohipastaa, vanhin silakkaa perunalla, isäntä söi bratwurstia ja minä annoksen joka nimensä veroisesti sisälsi kaksi pientä makkaraa leivän kera. Oli hyvää. Varsinkin tuo lohipasta! Menu piti pyytää englanniksi, kun emme saksankielisestä saaneet selvää. Lysti maksoi 52€.
 |
| Tätä me ei ymmärretty.. |
Tätäkin kaupunkia olisi voinut tutkia pidempäänkin. Tältä erää tämä kuitenkin riitti. Nuorimmainen tuumasi minulle kun jotakin rakennusta ihastelin että "näyttää ihan samalta". Näissäkin asioissa voi tulla ähky. Muutamat kuvat kuitenkin vielä.
Katutaiteilijoita löytyi useita!
Ja matka jatkuu...
Kommentit
Lähetä kommentti