Huomioimme matkalla että reitille oli ilmestynyt kylttejä Eloksen bansa-asemasta, joka on viimeinen ennen Elafonissia. Tämä bensa-asemien vähäisyys, on aiheuttanut harmia varmasti muillekin kuin vain meidän porukalle.
Elafonissi oli niin upea kuin muistimmekin. Mahtava laguuni, vaaleanpunaiseine hiekkoineen. Selkeitä parannuksiakin oli tapahtunut. Suihkupiste oli muuttunut maan pinnalla kulkevista letkuista, joista tuli tulikuumaa vettä, kunnon suihkupisteiksi. Lisäksi roskiksia oli tullut lisää. Toki turisteja on ainakin tuplaten se määrä kuin kuusi vuotta sitten. Täällä vietettiin aikanaan nuorimmaisen yksi vuotissynttärit!
Kahlasimme laguunin poikki saarelle johon pistettiin "tukikohta". Saimme lähtiessämme hotellilta lainalle aurinkovarjon 🙂 jonka saamme pitää niin kauan kuin autokin käytössämme on. Täyden palvelun apartments Ma-tzi ❤.
Keskimäinen heitteli kärrynpyöriä ja teki käsilläseisontoja. Välillä keräilimme simpukoita, joita löytyikin aikalailla. Vaaleanpunaista hiekkaakin piti kerätä mukaan. Piti tehdä myös maailman pelastusoperaatio ja kerätä lentelevä muovipussi roskiin ettei joutuisi mereen. Tämä sai kyllä illemmalla miettimään kirjaimellisesti meitä ihmisiä, kuinka itse sotkemme luontomme. Siitä lisää myöhemmin..
Iltapäivällä suunnistimme pois ihaillen maisemia vuoristossa sekä varoen vuohia, lampaita sekä yhtä uteliasta vuoristoravintolan aasia! Autosta kun yritimme nousta ylös kuvaamaan maisemia, oli vastassa karvainen karkea turpa! Siitä tulikin monta hyvää kuvaa. Autoon se olisi tullut jos olisi mahtunut.
Poikkesimme vielä Malemessa. Tarkalleen ottaen siellä saksalaisten sotilaiden haudoilla. He olivat kaatuneet täällä 2.maailmansodan aikana. Vaikuttava paikka. Soudassakin olisi vielä käytävä liittoutuneiden sotilaiden muistomerkillä.
Nämä tällaiset käyntikohteet ovat erityisesti meille aikuisille sekä vanhimmalle lapsellemme tärkeitä kohteita.
Piipahdimme vielä myös minolaisaikaisella tholos-haudalla. Ennenkö suuntasimme hotellille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti