Tallinna syyskuulla 2023

Oli aika vuosittaisien ammattialapäivien, jota Jyty järjesti jäsenilleen tällä kertaa viikonloppuna Viron Tallinnassa. Lähdin matkaan yhdessä työkaverini kanssa. Hänen seurassaan ei hauskuutta puutu. Aina sattuu jotain, mutta tällä kertaa isoimmaksi kommellukseksi jäi Helsingin päässä ratikalla pummilla matkustaminen sekä laukkukaupassa Tallinnassa, melkein toisen asiakkaan laukun nappaaminen!

Laivamme lähti Länsisatamasta ja sopivasti rautatieasemalta ulos kävellessämme bongasin ratikan Länsisataman tekstillä varustettuna. Nokkelina naisina vaihdoimme taksihaaveemme ratikkaan sen kummemmin ajattelematta. Tai ajateltiinhan me, ajateltiin että lipun saa näppärästi ostettua laitteesta sisältä, mutta eihän se niin ollut. Kanssamatkustajat lohduttivat meitä että eihän se ole kuin 80€ sakkoa nuppia kohden, jos tarkastaja saapuu. Niinpä istuimme alas ja tähyilimme joka pysähdyksellä mahdollista tarkastajaa. Meillä maalla saa liput ostaa ainakin vielä suoraa bussista, ratikkoja meillä ei tokikaan ole... Selvisimme säikähdyksellä ja latasin meille jo HSL:n sovelluksen, jolla liput takaisin päin ostettaisiin. Toki sekään ei sitten mennyt kuin Strömsössä ja lopulta ostimme terminaalin ulkopuolelta automaatista paluuliput.

No tuo laukkukauppa. Etsimme minulle uutta laukkua, matkaani ottamani kun aivan rapisi käsiini. Pitäisi ulkoiluttaa laukkuja useammin, jotta toteaisi jo kotona, että mikä on roskiskamaa ja mikä ei. Isoja vaatimuksia ei laukulle ollut. Halpa ja reissulle riittävä, mutta ei pitihän sen toki säväyttää, niin kuin laukun aina. Työkaverini esitteli monia vaihtoehtoja, kunnes sitten yhden laukun kohdalla olikin kyseessä toisen asiakkaan laukusta. Asiakas huikkasi vierestä sen olevan hänen. Aika erikoisesti oli laukun penkille jättänyt, missä oli vieressä samassa tasossa myytäviä yksilöitä. Ei sen puoleen kiva olisi tuo laukku ollut, varsinkin jos sen mukana olisi saanut vielä reissurahaa!

Mutta nyt siis itse Tallinnaan. Matka taittui Länsisatama 2:sta MegaStar nimisellä laivalla ja takaisin saavuimme Mystar laivalla (vai olivatko laivat sittenkin toisin päin). Molemmat olivat mukavan kokoisia ja näköisiä laivoja. Meillä tuosta parin tunnin matkasta, meni valtaosa ajasta syömässä, joka siis kuului reissuumme. Ruoka oli mainiota ja sillä jaksoi pitkälle.

Syömisten jälkeen tutustuimme molemmilla suunnilla Taxfree -kauppoihin, jotka olivatkin melko valtavia, kahdessa kerroksessa. Piti ostaa mm. Santorini -hajuvesi, joka hyllyltä jäi huutamaan perääni, sekä mm. värikkäitä pingviini karkkeja kotoväelle tuliaisiksi.

Taxfree.

Tämä erikoisen hieno kattolamppu oli ikuistettava!

Tallinnan lähestyessä katselimme saapuvaa mannerta kannelta käsin.
Lokki liittyi seuraamme.

Hotellimme oli Hestia Hotel Europa, joka sijaitsi lähellä terminaalia. Vastapäätä löytyi myös ostoskeskus, josta sitten reissulaukkunikin löysin.

Huoneemme parisänky.

Kouluttajien puheenvuorojen välissä saimme ihailla ikkunasta tällaisia maisemia. Sataman ympärille rakennettiin koko ajan lisää. Kuulemma lähinnä toimistoja.

Seuraavassa kuvasatoa Tallinnasta, jota kiersimme vapaa-ajalla ristiin ja rastiin, niin päivällä kuin jo iltapimeälläkin.

Tässä ravintolan keinussa oli sitä jotain!

Ravintolan terassinkaide oli melko luovasti rakennettu.

Vanhankaupungin "portti".

Katutaiteilija.

Tässä ravintolassa olemme joskus vuosia sitten ruokailleet. Suosittelen!

Torille oli kerääntynyt paljon väkeä. Syykin sille selvisi, Tallinnassa juostiin juuri maratoonia.

Viehättävä ravintola tämäkin. Sivustalla oli pieni puutarha.

Green Market (nykyään puistokahvila, ennen toimi torina) ja sen reunalla oleva pieni kappeli, joka on valmistunut vuonna 1909 Venäjän tsaari Nikolai II:n 15-vuotispäivänä.

Kappeli sisältä, ikkunasta kuvattuna.

Reichmanni maja. Kolmikerroksinen vuonna 1908-1909 rakennettu jugendrakennus.

Näppärä sateenvarjo teline eräässä pienessä meripihkakoru -kaupassa.

Korsa Beer House.

Tämä taideteos jäi epäselväksi, eikä kuvahaku netissäkään tuottanut tulosta.

Siesta Tapas & Bar.

Menu.

Valitsemamme ruuat. Oli hyvää!

Ravintolasta sisältä.

Hotellimme iltavalaistuksessa.

Alkon pihassa komeili kukkakärryt.

Toisen päivän ohjelmaamme kuului vierailu Peetelin seurakunnan kirkossa. Lähdimme sinne bussikyydillä paikallisen oppaan kanssa. Matkalla opas kertoili meille paljon mielenkiintoista asiaa Tallinnasta ja sen rakennuksista.

Kaarlen kirkko bussista kuvattuna.

Takana häämöttää Peetelin kirkko.

Perillä meitä opasti Peetelin sosiaalikeskuksen työntekijä. Saimme kuulla kirkkorakennuksen värikkäästä historiasta sekä sen yhteyteen perustetusta sosiaalikeskuksesta. Kirkko oli menneinä vuosina toiminut elokuvastudiona ja tuhoutunut pahoin, lähes käyttökelvottomaksi. Kuulimme monta koskettavaa lapsen ja nuoren elämäntarinaa. Kirkon korjaajina olivat paikan ensimmäiset, kodittomat nuoret. Heidän ansiostaan remontti alkoi edetä ja paikkaan saatiin perustettua valtion lastenkoti, nykyinen sosiaalikeskus.

Kirkon alttari.

Sosiaalikeskuksen nuorten kasvihuone.

Peetelin kirkko.

Tallinnan vanhoja rakennuksia.

Lähes koko Tallinna oli tieremonttien vallassa. Seassa pujottelivat niin autot kuin mm. ruotsin jalkapallofanit, jotka olivat tulleet maiden välistä peliä seuraamaan. Ruotsi voitti 0-5.

Maisemia bussista.

Reissumme oli kyllä mahtava kokemus. Paljon nähtiin ja koettiin. Seuraavana vielä kuvia loppureissustamme.

Iltaruokailumme oli Platz ravintolassa Rotermannin korttelissa.

Ravintola Platz.

Kukkatorin loistetta.

Virolaisen kirjailijan Jaan Krossin patsas.

Aleksanteri Nevskin katedraali.

Tallinna näköalapaikalta.

Neitsitornin lähettyvillä oli tällaisia "kummitus"-patsaita.. niiden tarkoitusta vielä etsiskelen. Google ei yhtäkkiä minua valaissut. Tiedätkö sinä mitä nämä ovat?

Pimeillä, melkein jopa autioilla kaduilla pääsimme hyvin menneitten vuosien tunnelmaan. Kuin olisimme eläneet vuosikymmeniä, ellei jopa satoja vuosia sitten!