Ystävät ♥️

Herätys kello 6:45, töihin, salille tai lenkille, välissä ruoan laittoa, kuskausta ja kaupassa käyntiä. Vähän (mistä tuo vähän tuli?) pyykin pesua, lumitöiden tekoa, siivousta, viestittelyä, puheluita, eväiden valmistelua, kokeisiin tsemppailua ja yöunia. Kaikkea tätä ja paljon muutakin, oli tämäkin arkiviikko täynnä.

Perjantai oli odotusta täynnä. Ja pakkailua, vaikkei se isoa ollutkaan. Luvassa oli reilun vuorokauden reissu, joka piti selvittää jopa tavallistakin minimmällä varusteilla. Tavarat oli nimittäin kuljetettava mukana koko päivän.

Koitti lauantai. Juna lähti kuljettamaan meitä kohti Helsinkiä. Ohjelmassa oli ystävämme 40 -vuotisjuhlat. Puhun monikossa, koska mukaan lähti toinenkin rakas ystävä (kolmas ei valitettavasti tälle reissulle voinut mukaan lähteä, mutta seuraava yhteinen reissu on jo suunnitteilla), jonka kanssa otimme reissun myös tarpeellisena irtiottona arjesta.

Keskimmäinen lapsemme lähti samalla junalla kummitätinsä luokse. Harmi etten häntä ehtinyt tavata, kuin vähän junan ovenraosta.

Saan olla kiitollinen, että elämässäni on edelleen ystäviä, joiden kanssa yhteinen historia on aloitettu jo hiekkalaatikolla. Yhdessä on eletty ilot ja surut. "Kärsitty" kasvun kankeudet ja välimatkat. Vaikka aikaa tapaamisista välillä vierähtääkin, tuntuu näiden rakkaiden kanssa aina helpolta jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Ystävyys on kantanut meitä. Siksi lasten kummeiksikin on ollut luontevaa heitä pyytää.

Meillä oli päivä aikaa nauttia turistina Helsingistä. Sää ei ollut puolellamme. Satoi vettä ja tuuli kurjasti, mutta mehän emme sen antaneet haitata. Nähtyä tuli mm. Oodi, Hiljentymiskappeli, Tuomiokirkko sekä monipuolinen Eteläsatama, jossa nauru lihaksilla oli töitä, kun kamppailimme tuulessa nurin päin kääntyvien sateenvarjojemme kanssa. Mihinkään ei ollut kiire. Puhuttiin ja välillä oltiin hiljaa. Syötiin hyvin, kierrettiin kauppoja, otettiin kuvia, levättiin kahvikupposten äärellä.

Kertaakaan emme eksyneet, vaikka ainekset tähänkin olivat olemassa..

Itse juhlat sujuivat mahtavasti. Sankari oli viimeisen päälle kaunis ja tunnelma oli katossa. Syötiin erittäin hyvin ja saatiinpas kuunnella yksi runokin, sankarille varta vasten kirjoitettu.

Iltaa jatkettiin tämän ikäisille sopivaan aikaan asti. Kun kello löi 12, oli hyvä suunnistaa majapaikkaan, jotkut hurjat (maagisen iän ylittäneet) kyllä jatkoivat aamuyön tunneille asti! Ehkä mekin sitten muutaman vuoden päästä jo jaksamme valvoa..

Pakko lisätä tähän vielä sanat, jotka synttärisankarille lukaisin:
"The older you get, the better you get, unless you're a banana." -Betty White

Kiitos ystävät kun olette olemassa ♥️ ootte voimaannuttavia!

Nyt virkistyneenä uuteen viikkoon.

P.s. Koti oli siivottu mun poissaollessa!