Povadia, Ovechin linnoitus

Selvitellessäni mitä kaikkea Bulgariassa olisi nähtävää, tuli vastaani Ovechin linnoitus. Se sijaitsi Sunny Beachiltä vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Povadiassa. Kuvat näyttivät hienoilta, joten se lukkiutui yhdeksi kohteeksemme. 

Niinpä meidän kolmihenkinen poppomme pakkasi tarvittavat tavarat vuokra-auto Corsaamme pientä päiväretkeä varten.

Lounaan kävimme hakemassa mukaamme Lidlin paistopisteeltä.

Kuva: Google maps. Ajoimme mennessä vasemman puoleista reittiä ja takasin tullessa oikean puoleista. 

Päätimme ajaa rengasreitin, jonka varrelta näimme vähän enemmän Bulgariaa. 

Tässä oli mahtavat rotko/kalliomaisemat, mutta juuri ennen sitä oli kolari, joten emme voineet jäädä kuvaamaan. 

Auringonkukkapeltoja oli paljon. 

Tiet olivat helppoja ajaa, mutta nopeusrajoitukset vaihtelivat kokoajan. Tien sivustojen kyltit muistuttivat myös vinjetin tarpeellisuudesta. Luotimme vuokra-autossa olevan sellainen.

Perillä oli tienvarsiparkki, josta kävelimme murskemäkeä ylös lipunmyyntipisteelle. Liput kahdelta aikuiselta ja yhdeltä nuorelta maksoivat yhteensä 5€.

Parkkipaikan jälkeen oli nousu linnakkeen portille hiekkatietä. 

Päivä oli todella kuuma ja me kaikki olimme melko tuskaskaisia kiivetessään lukemattomia portaita ylös. 

Viimeiset portaat ylös, olivat täysin alkuperäiset. 

Ylhäällä maisemat palkitsivat meidät. Alas Povadiaan oli näky mahtava. Jo pelkästään maisemien vuoksi oli käynti kohteessa kannattavaa. 

Maisemaa alas Povadiaan. 

Itse rauniot olivat todellakin rauniot. Kirkkoja oli ollut useampia ja niistä oli jäljellä vain "kivijalat" ja niiden kuvataulut. Alueen ympäri kiertävän muurin erotti kyllä. Linnakkeella oli kunnostettu 150metrin pituinen kävelysilta (yhdisti linnankukkulan sekä Tabiitetasangon toisiinsa) ja kaiteet, turvallisuuden vuoksi.

Kaivo. 

Matkalla sillalle. 

Silta linnakkeen ja Tabiitetasangon välillä. 

Alhaalla Povadia. 

Yksi menneen ajan kirkkojen paikoista. 

Linnakkeelta eteenpäin jatkaen olisi päässyt jopa johonkin luostariin asti. Sinne emme menneet, vaikka vahingossa tietä lähdimmekin sinne päin kulkemaan. Opasteita olisi saanut olla enemmän. 

Tämä kiviröykkiö oli merkkinä linnakkeen suuntaan. Tie suoraan johti luostariin. 

Kuumuudessa opastin porukkani vielä kierreportaita väärälle sisään/uloskäynnille (kaupungin puolelle). Linnakkeelle kun pääsi kahtakin erireittiä. Me olimme tulleet Itäiseltä portilta. 

Kaupungin puolen portilta ylös vei todella vanhat portaat (luultavimmin ne olivat jo virallisesti poissa käytöstä) tai sitten nämä kierreportaat. 

Paluumatkan teimme rannikkoa pitkin ja ehdimme vielä altaille uimaan kuuman päivän päätteeksi.

Yksi matkalla nähdyistä kirkoista. 

Rannikon maisemaa 

Hieno oli ollut tuokin käyntikohde ja samalla näimme vähän enemmän Bulgariaa turistialueiden ulkopuolelta.