Pyhäinpäivä vs. halloween

On pyhäinpäivä. Ehkä joulun lisäksi merkityksellisin pyhä minulle. 

Lasteni jo vuosia sitten askartelemat kynttilälyhdyt, Lapuan lastenkirkon kaiteella.

Tänään jo pitkälti toistakymmentä vuotta elämässäni kulkenut perinne jatkuu taas. Lähden pitämään pyhistä, pyhäinpäivän pyhistä. Pyhispäättyy lyhtykulkueeseen kirkonpihamaalle. Siinä on tunnelmaa.

Minusta on merkityksellistä, että lapset saavat tietää miksi päivää vietetään. Aistia sen tunnelmaa. Tänään kaipaus, suru, ilo ja rakkaus kulkevat rintarinnan. Päivässä on toivoa. Elämä jatkuu.

Itse kaipaan monia rakkaita. Isovanhempia, enoja, ystäviä. Ei varmasti mene päivääkään, etten teitä ajattelisi. Mutta tänään olette sydämessäni erityisesti. Sytytän teille kynttilän.

Päivä on saanut rinnalleen kilpailijan, halloweenin. Sitä miksi kilpailla, kumpaa viettää tai viettääkö mitään, en oikein ymmärrä. Maailma muuttuu, miksi olla muutosta vastaan tässäkään asiassa. Eikö molempia voi saada? Onko pakko valita?

Mielestäni pyhäinpäivä ja halloween ovat kaksi eri asiaa. Ja joinain vuosina niiden vietto ei edes satu samalla päivälle. Pukeutuminen hauskasti ja pelottavienkin asioiden käsittely kiinnostaa lapsia ja aikuisiakin. Ehkä se voi olla tarpeellista, mutta pelottelusta ja joskus halloweenin liittettävistä kauhuista, voisin olla montaa eri mieltä.. meillä Suomessa pitäisi kyllä uskaltaa puhua itse kuolemasta avoimemmin, eikä hyssytellen. Kuolema kuuluu elämään siinä missä syntymäkin.

Sen enempää en tätä mielipiteitä jakavaa asiaa kommentoi, mutta kehottaisin jokaista perehtymään molempien pyhien syntyperään ja tarkoitukseen sekä selvittämään miten kekri, samhai, dia de muertos liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö. Tämä on mielenkiintoista ja silmiä avaavaa. Hyvä on muistaa, että kristilliseen pääsiäiseen ja jouluunkin liittyy vaikutteita vuosikymmenten ja satojen takaa. Suosittelen katsomaan myös lastenelokuvan Coco.

Jos on mahdollista, käykää tänään haudoilla, siellä on kaunista kun pimeä saapuu. Olkaa yhdessä, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Kertokaa toisillenne muistoja jo menetetyistä läheisistänne tai katsokaa valokuvia. Puhukaa avoimesti mitään paisuttelematta, mutta mitään salaamatta. Itkekää ja naurakaa yhdessä. 

Vietitte tätä päivää sitten millä tavoin tahansa, minä toivotan teille rauhallista pyhäinpäivää.

Alla kuvat meidän perheen tyttöjen väsäämistä herkuista. Ne oltaisiin voitu tehdä joskus muulloinkin, mutta sattuivat nyt valmistumaan herkuiksi juuri täksi viikonlopuksi.