Paukanevalla

Kyllä joskus täytyy miettiä, että onko ihan pakko keksiä perheen yhteistä puuhaa. Niin kivaa kun yhdessä onkin touhuta ja tehdä niin rankkoja ovat nämä lähdöt. Meidän perheen vahvuuksia ne eivät ole koskaan olleet. Aina joku saa kriisikohtauksen, jotain unohtuu tai jotain odotellaan.. Tänään lähtötohinoissa eli pakkailussa ja odottelussa, yksi päättikin lopulta jäädä kotiin. Ilman sen suurempaa kriisiä tosin, mutta heti retken luonne muuttui. Ei tullut koko perheen retkeä tänään.

Auringon paistaessa automme suunnisti kohti Seinäjoen Paukanevaa. Reitti oli pikkuista vajaa 7km, että ihan sopiva sunnuntai reippailu.

Jonkun kilometrin jälkeen aamuinen lähtöharmitus ja yhden jäsenen matkasta puuttuminen alkoivat haihtua pois. Luonto tekee aina tehtävänsä. Maailmasta tulee luonnossa ollessa parempi paikka. Siellä vastaantulijatkin tervehtivät, vaikka eivät toisiaan tuntisikaan.

Paukanevan reitti koostui alun esteettömän leveän laudoitetun osuuden (jonka lopussa oli lintulava) jälkeen pääasiassa kapeista pitkospuista. Väkeä oli paljon liikkeellä ja vastaantulijoiden väistelemisessä olikin oma hommansa.

Maasto oli alussa pientä metsikköä, joiden puissa oli paljon käpyjä sekä naavaa. Aika pian maasto muuttui kuitenkin aukeammaksi suoalueeksi.

Reitin loppupuolella oli lintutorni. Aikamme siellä lintuja kiikaroimme, mutta eipä niitä lintuja näkynyt. Niiden ääniä toki hiljaisuudessa kuului. Minun lintutuntemuksellani en osaa sanoa mitä lintuja.

Hiljaisuudessa kuului myös heinäsirkkojen siritystä. Sen äänen minäkin tunnistan. Ja näimmekin yhden. Viimeksi olimmekin kuulleet kaskaiden siritystä Kreikassa.

Paluumatkalla pysähdymme reitinvarrella olevalle laavulle, joka oli kivasti suoalueelta sivussa, metsän puolella. Maastokin siis muuttui juurakkoiseksi poluksi, jonka varrelta bongasin valevahveroita. Harmi etteivät olleet oikeita kanttarelleja.

Laavulla oli melkeinpä ruuhkaa. Omaa nuotiovuoroa sai odotella. Hiukan tämä sokerittomuus tänään minua harmitti. Muu väki otti jälkkäriksi suklaata, Fazerin vaaleaa maitosuklaata. Nyt olisi tehnyt sitä kovasti mieli!

Kotona täytyikin tehdä lättytaikina, jotta minäkin jotain herkkua sain! Päälle mansikkasurvosta ja banaania. Nam.