Vähän kuin elämä.
Joskus niin simppeliä, joskus kaikkea muuta. Päivät ovat erilaisia, kuten
palapelitkin. Elämä kuljettaa monen mutkan, väärän tai oikean valinnan kautta
tielle jota ei kukaan etukäteen tiedä.
Joskus sitä luulee löytäneensä oikean palan,
mutta myöhemmin tarkastellen toteaa, että eipä niin tainnut ollakaan. Turhauttaa, tekisi mieli vain luovuttaa. Kerätä palat kasaan ja sulloa laatikko
kaappiin odottamaan parempia aikoja.
Toisinaan elämää on tarpeellista lokeroida tai lajitella, kuten palapelin palojakin. Tämän hoidan nyt, tuo jääköön myöhemmäksi murheeksi tai tehtäväksi hommaksi.
Joskus ulkopuolinen vinkki on tarpeen. Joku
toinen sanoo, että tämä kuuluu tähän ja toteat että niin on hyvä. Kuvio selkenee.
Oli miten oli, on palapelin rakennus hyvää aivotreeniä, stressin lievitystä ja
ehkä tarpeellista nollaustakin. Yllättävästi se saa myös muita mukaansa. Elämä
koostuu yhdessä tekemisestä, autetaan toinen toistamme ja puhalletaan yhteen
hiileen.
Joululomalla parantelin murtunutta varvasta. En päässyt juurikaan liikkumaan,
joten palapelin teolle oli paljon aikaa. Kaupasta lähtikin mukaani kaksi
rakastamani teeman, mukaista peliä. Italia ja Alakomaat. Amsterdamissa onkin
tullut käytyä. Toki Italian Roomassa myös, vaikkei kuva juuri sieltä ollutkaan.
Vuosi 2022 alkoi edelleen koronan vallitessa, mutta matkasuunnitelmia olemme nyt
jo tohtineet tehdä. Tulossa on siis parikin ulkomaan matkaa tälle vuodelle,
mikäli maailman tautitilanne ei niitä pilaa. Arvaatko mihin matkamme meidät
vievät? Yksi isompi vaelluskin on tulon päällä ja se ihan täällä Suomessa.
Sitäkin saa arvata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti