lauantai 8. marraskuuta 2025

Luxemburg-Belgia-Alakomaat

Ranskassa viettämämme muutaman päivän jälkeen oli siis aika taas vaihtaa maisemaa. Roadtrippimme seuraavat maat olivat Luxemburg, Belgia ja Alakomaat. Belgia ajettiin kutakuinkin läpi, mutta muissa maissa neljän henkemme perhe, olimme yhden yön.

Paljon näimme uudenlaisia tuulimyllyjä. 

Maisemia. 

Puikkelehdimme Luxemburgiin 20.7.25. pieniä teitä pitkin, välttäen Ranskan maksulliset tiet. Välillä poikkesimme siis Saksan puolelle ja saimme yhden kunnon sade- ja raekuuron niskaamme. Ranskan ja Saksan rajantuntumassa oli yksi tullin tai poliisin auto, kenties muistuttamassa ohiajavia, että maa vaihtuu.

Saavuimme Luxemburin lentokenttä -hotellimme niin että päätimme olevamme hotellilla illan, syövämmekin siellä ja tutustua itse Luxemburg Cityyn, päätimme tehdä vasta seuraavana päivänä. Nuorin tyttäristämme oli vähän huonovointinenkin, niin nyt oli annettava aikaa levätä.

Majoituksemme Ibiksen lentokenttä - hotellissa. 

Nuoriso nukkui kerrossängyssä.

Ateriamme

Ateriamme. 

Illan oluet. Eivät olleet Leffeä, jotain paljon huonompaa. 

Vanhemmalle tyttärellemme maa olikin tuttu. Hän oli siellä viikon verran nuorisovaihdossa noin vuosi takaperin. Hänestä saimme siis hyvän oppaan kaupunkiin ja kävimmepä vielä hänen vaihtokaupungissa Larochettessäkin siirtyessämme Belgiaan päin.

Aamulla 21.7.25. starttasimme siis aamupalojen jälkeen kohti kaupunkia. Veimme auton parkkiin (jonka löytämiseksi jouduimme vähän pyöriä kaupunkia ympäriinsä) ja lähdimme "oppaamme" matkaan. Heti alkujaan selvisi että nuorempi tytär alkoi jo voida paremmin, hän nimittäin kuljetti meitä kirjakaupoissa ja nehän ovat hänen intohimonsa. Hän löysikin itselleen tuliaisia kirjojen muodossa.

Osuva teksti kirjakaupan ständissä. 

Värikkäät kadut. 

Kiertelimme "must see" -kohteet, johon lukeutui tuollakin kertaa mm. kirkko. Ruokaakin oli saatava, joten tiemme vei Independent -ravintolaan. Söimme vatsamme täyteen hintaan 91,60€.

That's all we need. 

Taivaallinen salaatti. 

Puisto keskellä kaupunkia. 

Luxemburgin Notre Damen - katedraali. 

Kirkon komeutta. 

Adolphe silta. 

Kadut olivat värikkäät. 

Fontaine de la Grande-Duchesse Charlotte -suihkulähde. 

Luxemburg City vaikutti käymisen arvoiselta paikalta. Onneksi se siis listallamme oli. 

Matkamme jatkui Larochette - kaupungin kautta kohti Belgiaa, joka tosiaan meille tarkoitti lähinnä läpiajoa. 

Täällä Larochette nimisessä kaupungissa tyttäremme oli edellisvuonna nuorisovaihdossa. 

Larocheten linna. 

Matka maisemia. 

Belgian ja Alankomaiden rajan tuntumassa pysähdyimme Vise nimisessä kaupungissa kauppaan ja jäätelöille. Parkkihalli oli melkoisten kaltereiden ympäröimänä. Olinkin lukenut että automurrot yms. ovat Belgiassa arkipäivää. Kalterit muistuttivat siitä. 

Tämä Visessä sijainnut patsas jäi mysteeriksi. 

Alankomaissa majoituksemme sijaitsi Baarlossa. Paikka oli omakotitalon kyljessä oleva asunto. Tilava ja tunnelmallinen, nimeltään Order de Noot

Huoneistomme sijaitsi talon takana ja sinne kuljettiin kapeaa muskepolkua pitkin. 

Toinen parisänky sijaitsi vintillä, joka oli pesutilojen päällä ja sinne noustiin tikkailla. 

Toinen parisänky oli alhaalla. Vieressä olohuone sohvineen ja telkkuineen sekä pitkä pöytä jossa muutamat pelit illalla pelasimme. 

Puutarhassa oli uima-allas ja komeita kukkia. Ulkokeittiökin tuolta löytyi. 

Nautimme pullon kuohuvaa illan hämärtyessä. 
Majoittajamme kävi toivottamassa meidät tervetulleeksi ja näytti meille paikkoja. Samalla hän näytti mihin aamiaiskärryt meille toimitettaisiin. 

Aamulla 22.7.25. nautimme rauhallisen aamiaisen huoneessamme ja pakkasimme tavaramme. Kävimme kaupassa ja sitten matka jatkuikin kohti Saksan Bremeniä. 

Aamupala toimitettiin huoneeseemme sovittuun aikaan. 

Ja aamupala oli täydellinen. 

Auto piti jättää parkkiin vähän kauemmas, mutta siellä se meitä aamulla kiltisti odotti. 

Baarlon hiljaiset kadut



Luxemburg-Belgia-Alakomaat

Ranskassa  viettämämme muutaman päivän jälkeen oli siis aika taas vaihtaa maisemaa. Roadtrippimme seuraavat maat olivat Luxemburg, Belgia ja...