Paluu Saksaan, Bremen sekä Hampuri

Alankomaista oli suhteellisen lyhyt matka takaisin Saksan puolelle. Minä hyppäsin vuorostani rattiin ja ajelin meidät Bremeniin asti. Matkaa tuli 327km.

Holliday In Express, Bremen. 

Holliday In Express, Bremen.

Saimme huoneen 22.-23.7.25 väliseksi yöksi Holiday Inn Expressistä (112€), läheltä lentokenttää ja autommekin parkkihalliin. Koska oli vasta alkuiltapäivä, lähdimme autolla keskustaan. 

Söimme ja tutustuimme tärkeimpiin nähtävyyksiin. Kirkko oli harmiksemme jo kiinni, mutta Bremenin soittoniekkojen patsas oli onneksi nähtävissä aina. 

Bremenin keskustassa nämä hahmot seikkailivat useassa paikassa. 

Katutaidetta talojen seinissä. 

Bremenin katuja. 

Bremenin tuomiokirkko. 

Bremenin raatihuone. 

Bremer Roland. 

Ja pitihän sitä makkaraa Saksassa syödä. 

Ja vähän muutakin. 

Bremenin soittoniekat. Patsasta tuli kosketettua siinä toivossa josko legendan mukainen onni meitä suosisi. 

Böttcherstrassell, historiallinen katu Bremenissä. Kadulla sijaitsee mm. maailman ensimmäinen museo, mikä oli omistettu vain nais-taidemaalarin teoksille. 

Kirjoja lukevat Bremenin soittoniekat. 

Neptunuksen suihkulähde. 

"Sikopaimen ja hänen laumansa", tehnyt Petre Lehman 1974. 

Am Wall - tuulimylly. Ainoa jäljellä oleva mylly (rakennettu uudelleen) . Aikanaan Bremeni kaupunkia kiersi myllyjen kehä.

Palatessamme hotellille, ei automme enään mahtunutkaan parkkihalliin vaan jouduimme jättämään automme kadunvarteen. 

Illan otimme rennosti huoneessamme. 

Starttasimme aamulla 23.7.25. kohti Hampuria. 

Tuolla 121 kilometrin matkalla oli melkoisia ruuhkiakin, mutta hyvissä ajoin saavuimme vastaanottamaan Sleephotels Suite Garde hotellimme huonetta, jossa me neljä majoituimme seuraavat kaksi yötä (23.-25.7.25) hintaan 190,44€. Niin ja olimme siis niin ajoissa, että emme vielä huonetta saaneet vaan meidät kutsui iltapäivän soppailu ostoskeskuksessa.

Hiukopalat shoppailun lomassa. 

 

Näillä perusteilla löytyi auton paikka isosta hallista. 

Auto piti saada parkkiin hotelliin, mutta paikalla meille selvisikin että autopaikka olisi pitänyt varata etukäteen. Luojalle kiitos vielä oli yksi paikka vapaana ja saimme automme rautaporttien sisälle. Muuta paikoitusaluetta oli nimittäin rajallisesti.

Sleephotels Suite Garde. 

Sisällä meitä odottikin melko erilainen huone. Tuota on vaikea kuvailla, mutta yritän ja kuvat kertokoot lisää. Astuessamme sisään tulimme "pesuhuoneeseen", jossa oli iso amme keskellä huonetta ja erkkeri ikkunat. Molemmille sivuille leveni huoneet (kuin isot alkovit), ilman ovia ja niissä oli isot parisängyt. Toisesta "huoneesta" oli käynti parvekkeelle ja toisesta vessaan. Vessassa siis oli jonkinmoiseen yksityisyyteen mahdollisuus.

Ensimmäinen näkymä huoneeseemme. 

Toinen parisänky, toisella puolella kylpyosiota. 

Ja toinen parisänky kylpytilan toisella puolella. 

Ensimmäinen päivä vietettiin jo tutustumalla Hampurin keskustaan tai siis siihen keskustaan missä päärautatieasema ja moni muu merkittävä kohde sijaitsi. "Keskustoja" Hampurissa oli ilmeisen useita.

Kävelymatka oli parisen kilometriä ja sen varrella oli mm. Porchen -luxusautoliikkeitä, poliisiasema ja Lidl ja kuin veitsellä leikaten olimmekin hyvin epämääräisellä alueella, missä kuljeksi jengifiboja lähettäviä hengailijoita. Osalla oli juomatölkkejä käsissään, osa pössytteli ties mitä. 

Päätimme ettemme tuon kautta takaisin kävelisi. 

Saavuimme rautatieasemalle missä kiersimme kauppoja, joita totisesti Hampurin asema piti sisällään. Maistelimme myös pikkukojun ranskalaisia ja melkoisen nälän saimmekin niillä aikaan. Paluumatkalla haimme kaupasta evästä ja hotellille kebabit.

Hanzaplaz - aukion suihkulähde. 

Tunnetut patsaat Hampurin asemalla. 

Aseman katuja. 

Muutamat raiteet. 

Täältä ostimme pikkupurtavaa pilkkahintaan. 

Aamulla 24.7.25. jätimme lapset nukkumaan ja haimme aamupala sämpylät läheisestä leipomo tyylisestä paikasta. Oli hauska kuunnella kuinka isäntä hienosti tilasi tarvittavat vaikkei osannut oikeastaan sanaakaan saksaa, eikä tuo asiakaspalvelija liioin puhunut englantia. 

Herttainen pikkukahvila, jossa omistajapariskuntaa kävivät (ehkä koulumatkallaan) lapsenlapset moikkaamassa. 

Syötyämme aamiaisen suuntasimme taasen tutustumaan Hampuriin. 

Tyttäremme shoppailivat ja me (isäntä ja minä) istuimme alas juomaan yhdet oluet. Tunnelma oli melko leppoisa. 

Mönckebergstraße eli yksi ostoskatu. 

Mönckebergin suihkulähde. 

Kiertelimme kirkoissa, veden äärellä ja söimme hyvin. Mitään suunnatonta elämystä Hampuri ei antanut, vaikka tuosta vierailusta olin haaveillut jo enimmäisestä euroopan rundistamme alkaen. Kiva oli kaupunki nähdä ja voisin sinne uudelleenkin lähteä, mutta enemmän näen Hampurin olevan itselleni siirtymäpaikka esim jos joskus junamatkustaminen tulee ajankohtaiseksi. Hampurin asemalta löytyi kaikki välttämätön ja junia lähti sinne ja tänne.

Hampurin raatihuone. 

Pyhän Pietarin kirkko. 

Europa passage - ostoskeskus, jossa olisi päässyt liukuen ylhäältä alas. 

Alsterarkaden. 

Ylväs joutsen, jota melko rohkeasti pari lasta "kiusasi" esittäen antavansa herkkupalaa sille. 

Haus Goldener Schwan, eli "Kultaisen joutsenen talo". Yksi harvoista rajennuksista, joka selvisi sotien pommituksilta. 

Pyhän Pietarin kirkko sisältä päin. Täällä saimme kuulla kaunista urkumusiikkia, kun satuimme paikalle oikeaan aikaan. 

Hanseviertel, ostoskeskus. 

Alte Oberpostdirektion Hamburg. Eli rakennus, joka on aikanaan ollut pääposti. 

Binnenalster- järvi. Ympärystä oli kaunista katseltavaa. 

Hampurin Pyhän Nikolain kirkon, St. Nikolai-Kirche - rauniot (vaurioitui liittoutuneiden pommituksessa 1943) . Nykyisin paikka on sotamuistomerkki. Torni on aikanaan ollut maailman korkein rakennus. 

Raunio toiselta puolelta (kirkon sisältä). 

Koristuksia. 

Majoituksemme parvekkeelta. 

Viimeinen aamu Hampurissa 25.7.25. lähti käyntiin nouto-aamupalalla ja niinpä suuntasimme kohti Tanskaa ja Ruotsia, josta lähti paluulaivamme kotiin Suomeen.

Ensimmäistä kertaa reisuillamme minulla oli ihan hyvä fiilis kotiinpaluusta.

Luxemburg-Belgia-Alakomaat

Ranskassa viettämämme muutaman päivän jälkeen oli siis aika taas vaihtaa maisemaa. Roadtrippimme seuraavat maat olivat Luxemburg, Belgia ja Alakomaat. Belgia ajettiin kutakuinkin läpi, mutta muissa maissa neljän henkemme perhe, olimme yhden yön.

Paljon näimme uudenlaisia tuulimyllyjä. 

Maisemia. 

Puikkelehdimme Luxemburgiin 20.7.25. pieniä teitä pitkin, välttäen Ranskan maksulliset tiet. Välillä poikkesimme siis Saksan puolelle ja saimme yhden kunnon sade- ja raekuuron niskaamme. Ranskan ja Saksan rajantuntumassa oli yksi tullin tai poliisin auto, kenties muistuttamassa ohiajavia, että maa vaihtuu.

Saavuimme Luxemburgin lentokenttä -hotellimme niin että päätimme olla hotellilla illan, syövämmekin siellä ja tutustua itse Luxemburg Cityyn vasta seuraavana päivänä. Nuorin tyttäristämme oli vähän huonovointinenkin, niin nyt oli annettava aikaa levätä.

Majoituksemme Ibiksen lentokenttä - hotellissa. 

Nuoriso nukkui kerrossängyssä.

Ateriamme. 

Ateriamme. 

Illan oluet. Eivät olleet Leffeä, jotain paljon huonompaa. 

Vanhemmalle tyttärellemme maa olikin tuttu. Hän oli siellä viikon verran nuorisovaihdossa noin vuosi takaperin. Hänestä saimme siis hyvän oppaan kaupunkiin ja kävimmepä vielä hänen vaihtokaupungissa Larochettessäkin siirtyessämme Belgiaan päin.

Aamulla 21.7.25. starttasimme croissant - aamupalojen jälkeen kohti kaupunkia. Veimme auton parkkiin (jonka löytämiseksi jouduimme vähän pyöriä kaupunkia ympäriinsä) ja lähdimme "oppaamme" matkaan. Heti alkujaan selvisi että nuorempi tytär alkoi jo voida paremmin, hän nimittäin kuljetti meitä kirjakaupoissa ja nehän ovat hänen intohimonsa. Hän löysikin itselleen tuliaisia kirjojen muodossa.

Osuva teksti kirjakaupan ständissä. 

Värikkäät kadut. 

Kiertelimme "must see" -kohteet, johon lukeutui tuollakin kertaa mm. kirkko. Ruokaakin oli saatava, joten tiemme vei Independent -ravintolaan. Söimme vatsamme täyteen hintaan 91,60€.

That's all we need. 

Taivaallinen salaatti. 

Puisto keskellä kaupunkia. 

Luxemburgin Notre Damen - katedraali. 

Kirkon komeutta. 

Adolphe silta. 

Kadut olivat värikkäät. 

Fontaine de la Grande-Duchesse Charlotte -suihkulähde. 

Luxemburg City vaikutti käymisen arvoiselta paikalta. Onneksi se siis listallamme oli. 

Matkamme jatkui Larochette - kaupungin kautta kohti Belgiaa, joka tosiaan meille tarkoitti lähinnä läpiajoa. 

Täällä Larochette nimisessä kaupungissa tyttäremme oli edellisvuonna nuorisovaihdossa. 

Larocheten linna. 

Matka maisemia. 

Belgian ja Alankomaiden rajan tuntumassa pysähdyimme Vise nimisessä kaupungissa kauppaan ja jäätelöille. Parkkihalli oli melkoisten kaltereiden ympäröimänä. Olinkin lukenut että automurrot yms. ovat Belgiassa arkipäivää. Kalterit muistuttivat siitä. 

Tämä Visessä sijainnut patsas jäi mysteeriksi. 

Jäätelöhetki. 

Alankomaissa majoituksemme sijaitsi Baarlossa. Paikka oli omakotitalon kyljessä oleva asunto. Tilava ja tunnelmallinen, nimeltään Order de Noot. 

Huoneistomme sijaitsi talon takana ja sinne kuljettiin kapeaa murskepolkua pitkin. 

Toinen parisänky sijaitsi vintillä, joka oli pesutilojen päällä ja sinne noustiin tikkailla. 

Toinen parisänky oli alhaalla. Vieressä olohuone sohvineen ja telkkuineen sekä pitkä pöytä, jossa muutamat pelit illalla pelasimme. 

Puutarhassa oli uima-allas ja komeita kukkia. Ulkokeittiökin tuolta löytyi. 

Nautimme pullon kuohuvaa illan hämärtyessä. 

Majoittajamme kävi toivottamassa meidät tervetulleeksi ja näytti meille paikkoja. Samalla hän näytti mihin aamiaiskärryt meille toimitettaisiin. 

Aamulla 22.7.25. nautimme rauhallisen aamiaisen huoneessamme ja pakkasimme tavaramme. Kävimme kaupassa ja sitten matka jatkuikin kohti Saksan Bremeniä. 

Aamupala toimitettiin huoneeseemme sovittuun aikaan. 

Ja aamupala oli täydellinen. 

Auto piti jättää parkkiin vähän kauemmas, mutta siellä se meitä aamulla kiltisti odotti. 

Baarlon hiljaiset kadut.